Tuuli in brief and goals in English

huhtikuu 8, 2017

Tomorrow is election day, and will determine the direction of Helsinki for the next four years. Residents have the right to vote regardless of one’s nationality after 51 days (EU) or two years (non-EU)  of residency. Having lived abroad for 8 years myself I find it important that foreigners too can and do participate.

I’m currently Chairman of the Helsinki City Council, running for re-election from the Greens, currently second largest party in Helsinki, right behind Kokoomus, the conservatives.

I’m a law graduate of both the London School of Economics and the University of Helsinki. As municipal politics is something one does on the side, I also have a career in the private sector and work as head of corporate communications and CSR at OP.

Within politics, economic prosperity, education, culture and climate change are themes that I’ve been particularly active on. And as mother of two, I’m obviously interested in building smoother and more fun every day life, and ensuring the high quality of and access to services.

I want to continue working towards a financially and socially intact, open Helsinki, that promotes entrepreneurship, doing and daring.

Here’s a brief recap about who I am and some of my goals.


Tuuli Kousa, current Chairman of Helsinki City Council running for re-election

  • Chairman of Helsinki City Council; elected into City Council in 2008 with re-election in 2012 (Greens)
  • Previously member of the City Board and Chairman of the City Group division responsible for the ownership steering of City owned affiliate companies and foundations
  • Board member at CSR network FIBS and the University of Helsinki Science Foundation, and previously Board member at the Finnish National Opera and Helsinki Festival
  • VP Corporate Communications and CSR at a large corporation in the private sector
  • Graduate of the London School of Economics (LL.B.) and University of Helsinki (LL.M.), full time president of the LSE Students’ Union 2002–2003
  • 37 year old mother of two boys
  • Lives in Töölö
  • Former homes in e.g. Punavuori, Munkkiniemi, Tapanila, London, Stuttgart and Burlington, IA
  • Hobbies and interests: cabin life, travelling, culinary treats, contemporary art, trekking in the Alps
  • For full cv, please visit LinkedIn.


Goals

  • Creative, competitive and fair Helsinki
  • Yes-we-can attitude as well as support for entrepreneurship and innovation
  • Open to international workforce, appreciative of heterogeneous expertise and know-how
  • Support for culture on a wide spectrum from experimental arts to more established festivals and institutions
  • Cycling lanes to all main boulevards
  • Support for the Scandinavian welfare model
  • High quality day-care and schools in all neighbourhoods regardless of wealth or address
  • Promote food culture and development such as Tukkutori, organic produce and pop-up restaurants
  • Environmental effects to be considered in all decision making

Green platform for the municipal elections in Helsinki is available here.

Please get in touch if you have any questions, email: tuuli.kousa(at)gmail.com or mobile: +358 50 5437374, and join me on Facebook and Twitter.

Local elections take place this Sunday,  9 April, 2017. Remember to vote!

Kunnallisvaalit 2017

maaliskuu 29, 2017


Ennakkoäänestys alkaa tänään. Kuluvalla kaudella olen toiminut valtuuston lisäksi ensin kaupunginhallituksessa ja johtanut neljä vuotta kaupungin talouden näkökulmasta tärkeää kaupunginhallituksen konsernijaostoa. Tämän vuoden alussa aloitin kaupunginvaltuuston puheenjohtajana. Tavoitteenani on jatkaa mahdollisimman vahvalla mandaatilla työtä toisaalta luovemman ja kilpailukykyisemmän, toisaalta oikeudenmukaisemman Helsingin puolesta.

Nettisivuillani voit tutustua taustaani tarkemmin ja esimerkiksi Ylen vaaligalleriassa vaalikonevastauksiini sekä videoihin, joissa puhun mm. arvoistani. Kuntavaaliteemani ovat:


Elinvoimainen Helsinki

En halua elää velaksi tulevien sukupolvien kustannuksella. Sama pätee niin talouteen kuin ympäristöön. Hyvinvoinnin turvaamiseksi tarvitaan kestävää kasvua.

Tehdään Helsingistä houkutteleva kohde niin yritysten sijoittumiselle kuin investoinneille – oli vertailukohteena sitten Tukholma, Kööpenhamina tai vaikka Amsterdam. Helsingillä on kaikki edellytykset kehittyä esimerkiksi cleantechin, terveysteknologian ja älykkäiden liikenneratkaisujen mallikaupungiksi.

Myös matkailu elävöittää Helsinkiä vuosi vuodelta enemmän. Matkailuun kannattaa panostaa, sillä matkailulle on ominaista, että se työllistää ihmisiä eikä robotteja. Rakennetaan tunneli Tallinnaan, ja sanotaan kyllä uusille ideoille, teknologioille ja uskaltamisen kulttuurille.


Yhdenvertainen mahdollisuuksien Helsinki

Helsinki kuuluu kaikille. Kaupunkilaisten eriarvoistumista on torjuttava päättäväisesti niin asuntopolitiikalla kuin laadukkaalla opetuksella ja varhaiskasvatuksella. Myös liikunta- ja kulttuuripalveluiden tarjonnassa on huomioitava alueellinen tasa-arvo. Jokaisella helsinkiläisellä lapsella on oltava mahdollisuus vähintään yhteen harrastukseen.

Helsinki kaipaa kipeästi lisää kohtuuhintaista asumista, eri asuinmuotojen sekoittamista ja laadukasta täydennysrakentamista, myös sellaisiin kaupunginosiin, joissa eriytyminen on ongelma.

Yhdenvertaisuuden edistämisessä on tärkeää, että lähikoulu on paras vaihtoehto mahdollisimman monelle kouluikäiselle lapselle. Aloitetaan vieraisiin kieliin tutustuminen viimeistään ykkösluokalla, panostetaan kulttuurikasvatukseen ja varmistetaan, että erityisoppilaiden määrä näkyy koululle kohdistettavina lisävoimavaroina.


Ilmastonmuutos kannattaa pysäyttää

Ilmastonmuutos on aikamme suurin ongelma ja cleantech maailman nopeiten kasvava bisnes.  Meillä on varaa nostaa ilmastopolitiikan kunnianhimon tasoa ja tähdätä hiilineutraaliksi muiden pohjoismaisten pääkaupunkien joukossa jo 2030-luvulla kaavaillun vuoden 2050 sijaan.

Kestävien valintojen on oltava helppoja. Todelliseen muutokseen tarvitaan meitä kaikkia. Sanotaan ei kertakäyttökulttuurille, tuetaan vähähiilisiä vaihtoehtoja ja kannustetaan yrityksiä tarttumaan kestävän talouden mahdollisuuksiin. Päästövähennystavoitteet luovat uutta kysyntää, liiketoimintamahdollisuuksia ja työpaikkoja.

Itämeri on maailman saastunein meri, jota kukaan muu ei pelasta puolestamme. Saastuttajan pitää maksaa.


Toimiva arki

Helsinki on maailman parhaita asuinpaikkoja ja toimiva arki Helsingille kilpailuvaltti. Meidän pitää kaavoittaa kaupunkimaista kaupunkia ja liiketiloja sekä investoida palveluihin väkiluvun kasvaessa. Tiivistetään ratikoiden ja bussien vuorovälejä, sillä se lisää joukkoliikenteen käyttöä, vähentää ruuhkia ja parantaa ilmanlaatua. Helpotetaan työn ja perheen yhteensovittamista: pidetään päiväkodit lähellä, nykyistä joustavammin aukioloajoin, ja rakennetaan lisää päiväkoteja kaupungin lapsimäärän kasvaessa. Tuodaan muskari, kielikylpy ja neuvola päiväkodin yhteyteen.

Toimivan arjen kaupungissa myös kulttuuri on helposti saavutettavissa. Varmistetaan kaupungin museoiden ja kirjastojen resurssit. Kannustetaan julkisia ja yksityisiä kulttuuritoimijoita yhteistyöhön. Guggenheim Helsinki kaatui, mutta esimerkiksi Tanssin talo, jonka hallituksessakin olen vaikuttanut useamman vuoden ajan, etenee. Elävä kaupunkikulttuuri, hyvä ruoka ja kivijalkaliikkeet parantavat arjen laatua.


Kiinnostuitko?

Äänestä vaaleissa. Kysy lisää jos jokin mietityttää. Jos kiinnostuit kovasti, voit myös tukea kampanjaani ennen kaikkea äänestämällä mutta myös kertomalla ehdokkuudestani helsinkiläisille ystävillesi, tulemalla mukaan tukiryhmääni tai lahjoittamalla rahaa kampanjaani. Alle 800 euron lahjoituksen voi tehdä myös nimettömänä helposti henkilökohtaisen lahjoituslinkkini kautta.

Lue lisää: www.tuulikousa.fi

Kahdella puolella pöytää?

tammikuu 16, 2017

Kauppalehden Arno Ahosniemi pohtii tänään Kauppalehden kolumnissaan edellytyksiäni sovittaa yhteen Helsingin kaupunginvaltuuston puheenjohtajan tehtävä, johon vihreiden ryhmä minua esittää, sekä päivätyö OPssa yhteiskuntasuhteiden, mediasuhteiden ja vastuullisuuden johtajana.

Esteellisyyskysymykset ovat tärkeitä, ja niitä on hyvä pohtia avoimesti. Koska kuntapolitiikkaa tehdään lähtökohtaisesti työn ohessa, moni joutuu jossain vaiheessa jääväämään itsensä päätöksestä tai toisesta.

Valtuuston puheenjohtajaa ja valtuutettuja koskevat samat laista kumpuavat esteellisyyssäännöt: valtuutettu on kuntalain mukaan esteellinen käsittelemään asiaa, joka koskee henkilökohtaisesti häntä tai hänen läheistään.

Aiemmassa työssäni johtajana konsulttipuolella esteellisyyskysymysten kanssa piti olla jatkuvasti hereillä. OPssa olen työskennellyt nyt reilut kaksi vuotta, eikä vastaan ole tullut tilanteita, joissa olisin ollut esteellinen. Aiempaan työhön verrattuna oman ammatin ja yhteiskunnallisten luottamustehtävien yhdistämisessä haastavinta eivät ole olleet esteellisyyskysymykset, vaan ajankäytön hallinta.

Ahosniemen kuvailemaa “samaan aikaan kahdella puolella pöytää” -tilanteita ei ole syntynyt. Kunnallista päätöksentekoa läheltä seuraavat tietävät, että kaupunginvaltuuston puheenjohtajan tehtävä on huomattavasti seremoniallisempi kuin vaikkapa kaupunginhallituksen jäsenen tehtävä. Mikäli tilanne tästä muuttuu, arvioin tilannetta tietysti uudelleen. Jo valtuuston puheenjohtajuus muuttaa tilannetta siten, että en koe olevani oikea henkilö esimerkiksi edustamaan OPta kaupunkiin liittyvissä tilaisuuksissa.

Läpinäkyvyys on toimivassa, äänestäjien etua ajavassa poliittisessa järjestelmässä keskeinen arvo. Mikäli lain mukaiset esteellisyysperiaatteet eivät tällä hetkellä tunnu riittäviltä, eduskunnan tulee tiukentaa niitä. Mielestäni olisi kuitenkin iso menetys, jos yksityisellä sektorilla työskentelevät suljettaisiin pois kunnallisesta päätöksenteosta. Ja jos yksityisellä sektorilla työskentelevät suljetaan ulos, olisivatko seuraavana vuorossa esimerkiksi ay-liikkeessä tai kunnissa työskentelevät?

Niin kauan kuin kuntapolitiikka on luottamustoimi, harvalla on varaa jättäytyä omaan piikkiin pois työelämästä. Töissä olen lojaali työnantajalleni, politiikassa helsinkiläisille. Jos näiden välille syntyy ristiriita, jäävään itseni päätöksenteosta.


Viva la revolución – pyöräkaistat Hämeentielle

huhtikuu 27, 2016


Kaupunginvaltuusto teki juuri historiallisen päätöksen  - Hämeentielle rakennetaan pyöräkaistat.

Puheeni illan keskustelusta:

Olen monesti pohtinut, että tällainen varhaiskeski-ikäinen töölöläinen perheenäiti ei elämässä juuri Hämeentiellä pyöräilyä pelottavampia tilanteita elämässään kohtaa. Ja olen sentään aiemmin polkenut lasta tarhaan Mechelininkatua pitkin.

Liikenne on Hämeentiellä hurja, ja pyöräilijän asema heikko. Olen istunut taksin kyydissä Hämeentiellä, kun kuljettaja on soittanut pyöräilijälle torvea “ojentaakseen” tätä uhkarohkeaa. Olen istunut taksin kyydissä Hämeentiellä, kun kuljettaja on kiilannut pyöräilijän ajoradalta.

Kun itse ajan Hämeentiellä pyörää, ajan ajoradalla ja sotken hame korvissa niin kovaa kuin suinkin pääsen. Pelottaa joka ainoa kerta. Kiertämään en vaan yleensä ennätä – eikä sisu anna periksi. Jalkakäytävällä taas en halua pyöräillä, vaikka moni niin tekee. Polkupyörä kuuluu ajoradalle, ei jalkakäytävälle. Jalankulkija on kaupungin kuningas, ja sitä on myös pyöräilijän kunnioitettava.

Aiheesta on keskusteltu valtuustossa ennenkin, mutta vivahteita ja ymmärrystä keskusteluun on tullut lisää. Olen onnellinen, että tämä selkeä epäkohta on edennyt valtuuston päätettäväksi, ja toivon todella, että saamme kantakaupunkilaisille helsinkiläisille tärkeän asian korjatuksi.

Pyöräilyn suosio kasvaa sitä mukaa kuin turvallisuus lisääntyy, ja pyöräilyn lisääntymisestä hyötyvät kaikki: Jalankulkijat voittavat pyöräilijöiden siirtyessä pois jalkakäytävältä, autoilijat voittavat kun vähemmän tarpeellinen autoilu poistuu luomasta ruuhkia ja veronmaksajakin kiittää, kun joukkoliikenne nopeutuu ja ihmiset pysyvät terveinä.

Minäkin ajan autoa, mutta Hämeentielle pyörät sopivat paremmin.

Kyllä pyöräkaistoille, ja Runeberginkatu seuraavaksi, eikö vaan?


Palmia valtuustossa 8.10.2014

lokakuu 8, 2014

Kaupunginvaltuusto käsittelee tänään Palmian hallintomallin järjestämistä. Konsernijaoston puheenjohtajana olen päässyt vaikuttamaan asian valmisteluun, ja kaupunginhallituksessa teimme esitykseen tärkeitä muutoksia. Vuoden työ huipentuu tänään. Matkalla kokoukseen JHL tarjosi Senaatintorilla lohisoppaa. Kaupungintalon ovella oli poliisit vastassa.

Ohessa puheeni illan keskustelusta:

Arvoista puheenjohtaja, hyvät valtuutetut. Kuntalain muutos velvoittaa Palmiaa vetäytymään kilpailluilta markkinoilta, jolloin menetetään suoraan pitkälti toista sataa työpaikkaa, tai reilusti yhtiöittämään ne toiminnot, joilla on ulosmyyntiä. Nyt liikelaitokset voivat kilpailla markkinoilla, mutta eivät voi mennä konkurssiin, eivätkä maksa yhteisöveroa.

Käsittelimme asiaa konsernijaostossa ensimmäisen kerran yli vuosi sitten. Muistelen että lähtöasetelma oli kutakuinkin sellainen, että oikeisto halusi yhtiöittää koko Palmian, vasemmisto ei mitään osaa siitä.

Julkinen keskustelu aiheesta on ollut vääristynyttä. On puhuttu joidenkin Palmian osien hallinnollisen yhtiöittämisen sijaan Palmian yksityistämisestä, palkkojen rajusta leikkaamisesta ja irtosanomisista.

Esitys, jota valtuusto lopulta käsittelee on sellainen, että vajaa puolet (43%) Palmian toiminnasta siirtyisi kaupungin kokonaan omistamaan yhtiöön. Nykyinen henkilöstö jatkaisi yhtiössä vanhoina työntekijöinä nykyisillä palkoilla ja eduilla.

Kaupunginhallituksessa teimme pohjaesitykseen tärkeitä muutoksia:

1. Yhtiössä otetaan käyttöön kuntien yhtiöissä yleinen avaintan työehtosopimus, jossa palkat ja ehdot lomia myöten ovat pitkälti Palmiassa nykyisin käytössä olevan työehtosopimuksen mukaiset.

Valtuuston päätös ei sido yhtiötä, mutta se sitoo kaupunginhallituksen konsernijaostoa, joka ottaa kantaa tämän tyyppisiin asioihin ja vaihtaa tarvittaessa yhtiön hallitusta, jos se ei nauti omistajan eli kaupungin luottamusta.

2. Päiväkotien siivousta, 300 päiväkotipulaista, ei siirretä virastoista yhtiöön.

3. Hallintokunnille ei aseteta kilpailutustavoitteita vaan yläraja. Hallintokunnat voivat määrittää, mikä on toiminnallisesti järkevää, ja minusta on itsestään selvää, että palaamme kilpailutuskysymykseen vielä siinä vaiheessa, kun päätetään Palmian tulevaisuuden investoinneista – siitä rakennetaanko uusi ruokatehdas vai panostetaanko hajautettuun tuotantoon.

4. Luottamushenkilöiden tiedonsaantioikeus ulotettiin koskemaan myös yhtiömuotoista Palmiaa. Demokratianäkökulmasta tärkeää, vaikka käytännössä todennäköisesti vähän hyödynnetty pykälä yhtiöjärjestyksessä.

Hyvät valtuutetut, tämä pohjaesitys on kaukana siitä mallista, mistä keväällä lähdettiin liikkeelle, ja mielestäni hyvin tasapainoinen. Olisi järjetöntä yhtiöittää koko Palmia, mutta yhtä lailla on vastuutonta väittää, että mitään ei tarvitse tehdä. Vihreälle ryhmälle on ollut tärkeää varmistaa, että liikelaitos hoitaa kaupungille strategisesti tärkeää ruokapalvelua, että päiväkotiapulaiset ovat jatkossakin varhaiskasvatusviraston työntekijöitä ja että valtuusto ei aseta virastoille kilpailutustavoitteita ylhäältä päin sokkona.

Kyseessä on Palmian hallintomallin järjestäminen, ei sotketa virastojen omaa toimintaa tai tukipalvelujen hankintaa jo itsessään merkittävään päätökseen.

Osmo Soininvaara suosittelee

toukokuu 24, 2014

Valtuustokollegani Osmo Soininvaara on ollut tukena vaaleissa, niin tälläkin kertaa. Tässä Oden silmin:

“Olen tutustunut Tuuli Kousaan vihreässä valtuustoryhmässä. Häneen on voinut aina luottaa. Vaikeissakin tilanteissa Tuuli on pystynyt muodostamaan tolkullisen ja perustellun mielipiteen. Niinpä hänet on valittu kerta toisensa jälkeen vaativiin tehtäviin.

Tuuli johtaa kaupungin talouden kannalta keskeistä kaupunginhallituksen konsernijaostoa. Kun Pekka Haavisto tarvitsi erityisavustajaa hyvin haastavaan omistajaohjausyksikköön, valinta oli Tuuli.

Jotain erityistä täytyy ihmisessä olla, jos valitaan suomalaisena oppilaskunnan puheenjohtajaksi London School of Economicsissa. Pärjäisi loistavasti europarlamentissa.”

–Osmo Soininvaara, kansanedustaja, Helsinki

Lue lisää: www.tuulikousa.fi

Tuuli in brief and goals in English

toukokuu 24, 2014


A few people have approached me and asked for any election material in English. My website is unfortunately a bit dated and doesn’t allow additional sections, so here’s a brief recap on who I am and stand for.


Tuuli Kousa

  • 34 year old City Councillor and member of Helsinki City Board
  • Special Adviser to Pekka Haavisto, Minister for Ownership steering
  • On a leave of absence from Miltton, Finland’s leading communications agency, where I work as Director
  • Former work experience from Sanoma Group, Neste Oil and Gummerus Publishers
  • Graduate of the London School of Economics (LSE) and University of Helsinki, LL.B. and LL.M.
  • Full time president of the LSE Students’ Union 2002–2003
  • Lives in Töölö, Helsinki, with husband and two sons
  • Former homes in Kotka, Kouvola, London, Karlsruhe, Stuttgart and Burlington, IA.
  • Hobbies and interests: swimming, pilates, books, food, travelling, fine arts and trekking in the Alps


Goals and themes

  • Creative, competitive and fair Europe
  • Yes-we-can attitude as well as support for entrepreneurship and innovation
  • Open to international workforce, appreciative of heterogeneous expertise and know-how
  • Stop further climate change by taking environmental effects into consideration in all decision making and setting ambitious emission reduction targets
  • Turn this into a competitive advantage as creates new markets and business opportunities in energy efficiency,  renewable energy  etc.
  • Nearly half of the EU budget goes to agriculture and rural development: environmental and ethical criteria should apply. We deserve better and animals too. More organic food, less additives and preservatives.
  • Support of the Scandinavian welfare model

More in Finnish on my website: www.tuulikousa.fi

And on LinkedIn here.

Elämäni aakkoset

toukokuu 13, 2014

Olen käyttänyt viime viikkoina tuntikausia vaalikoneiden täyttämiseen. Koneet antavat onnistuessaan osviittaa siitä, millaisia arvoja ja ajatuksia ehdokkailla on, mutta ihmistä politiikan takana ne eivät avaa. Ilahduin, kun minua pyydettiin listaamaan elämäni aakkoset. Ohessa vihreiden sivuilla julkaistu lista.

***

Anna Tuori. Suosikkitaiteilijani, jonka taidetta meillä ei valitettavasti ole vielä omalla seinällä.

Borgen. Tanskalaisessa Vallan linnakkeessa on sopivasti realismia, riittävästi viihdettä. Ihailen Birgitte Nyborgia, joka näyttää tunteita mutta pärjää tiukoissa tilanteissa.

Cremant, Chablis, Chianti. Moni lempiviinini alkaa c:llä.

Design. Arvostan arjessa sellaista, joka on käytännöllistä ja laadukasta. Miksi ostaa rumaa, jos voi ostaa kaunista.

Eeva Merisalo. Rakas mummoni jonka luona myös asuin lapsena. Karjalan evakko ja karhulalainen paperikauppias, joka teki kuusipäiväistä työviikkoa 76-vuotiaaksi saakka.

Faktat. Politiikassa tosiasiat täytyy tunnustaa ja toimia niiden pohjalta. Minulla on vähänlaisesti ymmärrystä sellaisia poliitikkoja kohtaan, jotka eivät ota esimerkiksi ilmastonmuutosta vakavasti.

Giddens, Anthony. Yliopistoni rehtori Lontoossa. Tullessani valituksi LSE:n ylioppilaskunnan puheenjohtajaksi Tony Giddens lohkaisi, että toivottavasti suomalainen melankolia ei valtaa koulua.

Haavisto. Pomoni, joka on laajasti sivistynyt ja ihmisistä kiinnostunut. Järjestää juhlia ja kirjoittaa enemmän tekstiviestejä kuin kukaan muu tuntemani.

Italia. Olen jäänyt pahasti koukkuun alppivaeltamiseen. Italiassa se on erityisen mukavaa, koska kaikkialta saa hyvää ruokaa ja kahvia.

Joan Baez. Laina- ja vuokra-autoissa neuvotellaan usein siitä, voidaanko Diamonds & Rust kuunnella läpi kaksi kertaa peräkkäin.

Koulutus. Tasa-arvoinen koulujärjestelmä on hienoimpia asioita Suomessa ja suomalaisen hyvinvoinnin perusta. Ulkomailla asuessani olen huomannut, ettei laadukas, tasa-arvoinen peruskoulu ole ollenkaan itsestään selvää.

Lontoo. Kotikaupunkini viiden vuoden ajan, ja tietysti minut kouluttanut London School of Economics, henkinen kotini siellä. Muistelen molempia lämmöllä ja yritän pitää yllä ihmissuhteita, vaikka se ei ole kiireessä aina helppoa.

Munapirtti, Mogenpört. Mökki meren rannalla, laituri. Onnellisin paikka, jossa huolet unohtuvat. Nimi herättää vieraissa hilpeyttä.

New York. Kaupunki, johon haluan jatkuvasti palata. Rakastan heräävää suurkaupunkia. Makeaa, hieman mädäntynyttä tuoksua kaduilla. Kaupungin valoja, ihmisvilinää ja makuja.

Oikeudenmukaisuus. Vahva sosiaalinen omatunto ja oikeudenmukaisuuden tavoittelu ohjaavat tekemistäni poliitikkona. Kaikille on taattava samat mahdollisuudet, ja yhteiskunnan on välitettävä myös heikommassa asemassa olevista.

Pakistan. Vaikuttavimpia paikkoja maailmassa. Murehdin ystävieni kotimaan kehitystä.

Ravintola. Olisi hienoa, jos suomalaiset söisivät enemmän ulkona. Ravintolat työllistävät paljon ihmisiä, ja ravintolassa syöminen on sosiaalista. Kesällä Suomessa matkustaessa harmistun siitä, miten vaikeaa on löytää hyvää ruokaa ja ABC-ketju on vallannut markkinat.

Sheryl Sandberg. Yritysjohtaja ja tietokirjailija, joka kannustaa luottamaan itseensä ja sanoo ääneen, että on vaikeaa saada kaikkea. Pitää tehdä kompromisseja, täydellisyyden tavoittelu halvaannuttaa. Done is better than perfect. Pääsemme helpommalla, jos olemme armollisia itsellemme.

Tarte tatin. Maailman paras jälkiruoka, nam!

Uglu Buglu. Esikoiseni Kaapon lempinimi vauvana.

Vitamix. Blenderi joka maksoi syntisen paljon, mutta siinä on pienen perämoottorin verran tehoa. Edellisen blenderin sain savuamaan jauhaessani haukipihvejä.

War. Opinnoissani erikoistuin kansainväliseen oikeuteen ja tutkin mm. sotien oikeutusta. Lontoossa asuessani osallistuin myös Irakin sodan vastaiseen liikehdintään.

X Puolisoni ilme kun olen hävittänyt päivän sadannen tavaran.

Yrjönkadun uimahalli. Suomen vanhin julkinen uimahalli ja kylpemisperinnettä jatkava kansallisaarre.

Zadie Smith. Kirjoissa on jotain tavattoman hienoa, vaikka lukemisen olen siirtänyt kindleen ja nykyään ehdin lukea lähinnä lomilla.

Å Ruåtsi. Amos Andersonin taidemuseossa töissä oleva puolisoni naureskelee, kun puhun Ruotsissa englantia.

Äitii! Rytmikäs huuto pinnasängystä aamuisin. Paljon muuta nuorempi lapseni ei osaa vielä sanoa.

Östermalmin kauppahalli Tukholmassa. Herkulliset silakat ja mellanöl tyylikkäästi viinilasista.

Direktiivi on ystävä

huhtikuu 17, 2014


Iltalehden eilinen nettiuutinen kirkui EU:n vievän kahvinkeittimetkin. “EU:lta julma temppu kahvinystäville!” Kuinka kehtaavat.

Ihan näin kurjasti asiat eivät tosiaankaan ole. 2015 alusta lähtien myytävissä kahvinkeittimissä on oltava automaattinen aikakatkaisu – jonka senkin saa halutessaan pois päältä.

Miksi Iltalehti ja Talouselämä uutisoivat energiatehokkuusdirektiivin näin? EU:lla ja erityisesti EU:n jäsenmaiden kansallista lainsäädäntöä ohjaavilla direktiiveillä on paha kaiku. Niistä on helppo uskoa hurjiakin tarinoita ja klikkauksia ropisee. Etäistä Brysseliä voi syyttää melkein mistä vaan.

Itse puolustin yhteistä sääntelyä viimeksi eilen vaalipaneelissa Etu-Töölön lukiossa. Mielestäni suurin piirtein rauhan jälkeen parasta Euroopassa on ihmisten ja tavaroiden liikkuvuus. Lainsäädännön harmonisointi EU:n alueella on toimivan yhteisen talousalueen edellytys. Kuvitelkaa miten hankalaa olisi tuoda markkinoille jokin tuote EU:ssa, jos jokaisella 28:lla maalla olisi omat, erilaiset säännöt ja normit. Lisäksi Suomessa usein unohdetaan, että EU on maailman suurin markkina-alue: kun EU:ssa päätetään jotain, vaikutukset ovat usein globaaleja.

EU on direktiivejä säätäessään myös suomalaisen teollisuuden asialla. Meillä Suomessa on osaamista monilla tulevaisuuden aloilla. EU luo uusia markkinoita esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjuntaan tähtäävällä sääntelyllä. Energiatehokkuuden ja cleantechin edistäminen sataa suoraan suomalaisten yritysten tilauskirjoihin.

Tuulivoima ohitti Kiinassa ydinvoiman, mitä tekee Suomi

maaliskuu 24, 2014


Kansainvälinen energiajärjestö IEA ennusti vuonna 2000, että 2020 Kiinassa tuotettaisiin sähköä tuulivoimalla kahdeksan terawattituntia ja ydinvoimalla 143 terawattituntia. Nyt, neljätoista vuotta myöhemmin, on kiinnostavaa katsoa miten pieleen ennuste on jo tähän mennessä mennyt.

Ydinvoiman osalta ennuste toteutunee melko tarkasti. Tuulivoiman kohdalla sen sijaan ennustettu kahdeksan terawattitunnin tuotanto saavutettiin jo vuonna 2007. Viime vuonna tuulivoima ohitti Kiinassa ydinvoiman. Tuulta valjastettiin sähköksi yhteensä 135 TWh, ydinvoimaa 110 TWh.



Mistä on kyse? Miksi IEA:n ennuste meni niin pieleen?

Pääsyy lienee se, että  energiakäsitys oli konservatiivinen ja tuulivoimaan ei uskottu varteenotettavana sähkön lähteenä. Maailman muuttui nopeammin kuin kukaan olisi voinut kuvitella. Uusiutuvan energian teknologia, sähkömarkkinat ja -verkot kehittyvät valtavin harppauksin. Aurinkovoimassa kehitys on ollut jopa tuulta huikeampaa. Yksittäisen paneelin hinta on romahtanut murto-osaan kymmenessä vuodessa.

Tästä on tehtävissä ainakin kaksi johtopäätöstä:

Ensinnäkin uusiutuvien energianlähteiden merkittävä lisääminen on paitsi uskottavan ilmastopolitiikan kannalta välttämätöntä, myös mahdollista. Lisäbonuksena uusiutuva energia tuottaa paikallisia työpaikkoja. Jos katsotaan vaikka Saksaa, uusiutuvan energian teollisuus työllistää siellä virallisten arvioiden mukaan 370 000 ihmistä. Suomessa esimerkiksi Wärtsilä on jo vahva tekijä, mutta erityisesti pienemmät kotimaiset yritykset tarvitsevat kasvun vauhdittamiseksi vahvat kotimarkkinat. Valitsemalla ydinvoiman pelaamme muiden pussiin.

Toisekseen energiavallankumous on käynnissä juuri nyt.

Suomen etu olisi, että se tapahtuisi Euroopan johdolla ja että Suomi olisi mukana. Peränpitäjille jää vain jämät tai pelkkä lasku.

Politiikassa on kahdenlaisia toimjoita: niitä, jotka keskittyvät säilyttämään olemassaolevaa, ja niitä, jotka näkevät tämän päivän uudet mahdollisuudet. Yritän kuulua mahdollisimman monessa asiassa jälkimmäisiin.