Mattolaiturit valtuustoon

marraskuu 30, 2011

Valtuusto on kokoontunut tänään vuodeksi toiseksi viimeiseen kokoukseen pitkän listan kera, mukana useita tärkeitä asioita kuten aiemmin mainitsemani kulttuuristrategia, sosiaali- ja terveystointen yhdistäminen sekä pitkä liuta aloitteita. Olin melkeinpä ehtinyt unohtaa, että tein toukokuussa aloitteen, jossa vaadin Helsingin uhanalaisten mattolaitureiden säilyttämistä. Lautakuntakierroksen jälkeen vaikuttaisi siltä, että mattojen pesu laitureilla tulee päättymään – vaikka toivoin että myös sille etsittäisiin ympäristöystävällisiä toteutusvaihtoehtoja, mutta laiturit pyritään säilyttämään muussa käytössä. Ohessa vielä aloite perusteluineen.

Valtuustoaloite 25.5.2011

Mattolaiturit ovat vuosikymmenien ajan kuuluneet Helsingin merelliseen kaupunkikuvaan. Ne tarjoavat kaupunkilaisille tunnelmallisen paikan paitsi matonpesuun, myös monipuolisesti muuhun oleskeluun – eikä uimapaikkojakaan ole Helsingissä liiaksi.

Toisaalta Itämeri on pahoin saastunut, ja mattolaiturien pesuvedet kuormittavat paikallisesti merta entisestään. Näin ei kuitenkaan tarvitsisi olla, sillä olemassa on erilaisia menetelmiä, joiden avulla laiturien poistovedet voidaan ottaa talteen ja johtaa maalle ja edelleen viemäriin.

Me allekirjoittaneet valtuutetut vaadimme, että Helsinki selvittää mahdollisuudet vähentää mattolaiturien ravinnekuormitusta ilman että laitureista tai mielellään niiden alkuperäisestä käyttötarkoituksestakaan luovutaan. Haluamme säilyttää mattolaiturit, mutta löytää ratkaisun ympäristöhaittojen vähentämiseksi.

Tuuli Kousa (Vihr.)

Tagit: , ,
Kuuluu kategoriaan valtuustotoimet | Ei kommentteja »

Kulttuuri tarvitsee yleisöä

marraskuu 30, 2011

Helsingissä on kautta aikojen syntynyt hienoa kulttuuria ilman strategiaa, ja jokainen tapa lähestyä kulttuuria on omasta näkökulmasta aina oikea. Olen kuitenkin hyvin iloinen siitä, että Helsingin ensimmäistä kulttuuristategiaa on suunniteltu huolella ja että sellainen on ylipäätään tehty.

Valtuusto hyväksyi tänään strategian, joka tunnistaa paitsi taiteen itseisarvon, myös välinearvon, joka osaltaan edesauttanee kaupungin eri hallintokuntia sitoutumaan valtuuston vision toteuttamiseen.

Keskustelussa vilisivät termit kuten hauska Helsinki, omaehtoinen kulttuuri, monimuotoisuus ja byrokratian karsiminen. Jaettuja tavoitteita, mutta perille on vielä matkaa. Ravintolapäivä, Punavuori Block Party, Kallio-liike ja Kalasataman kehitys ovat esimerkkejä positiivisesta muutoksesta, mutta leikkipuistojemme kahvimyynnistä tehdään ongelma ja kaupunkikuvaa elävöittävät Camionette, Kahvila Tyyni ja Tonibell ovat olleet hukkua viranomaissääntelyn suohon.

Erityisen tärkeää on paitsi kulttuuritoimijoiden, myös hallintokuntien sitouttaminen strategian implementaatioon. Esimerkiksi terveyslautakunta on ottanut myönteisesti vastaan ajatuksen siitä, että kulttuuri voisi olla vahvempi osa terveyden edistämistä. Strategia jää kuitenkin helposti pöytälaatikkoon, jos ei tavoitteita pueta numeroiksi ja ohjata rahoitusta toteutukseen.

Kulttuurin kohdalla monen on ollut vaikea hyväksyä numeerisia mittareita laadun ollessa se keskeisin onnistumista määrittävä tekijä.  Toisaalta meillä on kovia tavoitteita. Haluamme vaalia korkeakulttuuria, parantaa itsenäisten tahojen toimintaedellytyksiä kulttuurin kentässä, monipuolisempaa sisältöä ja myös lisää seiniä, kuten keskustakirjaston, uuden taidemuseon ja toivottavasti myös tanssille talon.

Jotta voisimme saavuttaa kaiken tämän, tarvitsemme lisää yleisöä ja julkisen rahan ollessa tiukassa, mielellään myös laajempaa rahoituspohjaa. Helsingin ja sen kehyskuntien asukkaiden ohessa meidän olisi syytä tarkastella nykyistä vahvemmin kasvavia matkustajavirtoja ja miettiä, kuinka kulttuuritarjontamme tavoittaisi turistit paremmin.

Tällä hetkellä ulkomaiset vieraat ovat aliedustettu ryhmä esimerkiksi Kansallisoopperan ja Juhlaviikkojen yleisössä. Esimerkiksi Tero Saarinen Company ja suomalaiset oopperatähdet täyttävät kuitenkin jo nyt saleja maailmalla, mikseivät liikuttaisi kansainvälisiä massoja myös Helsingissä?

Henkilökohtaisesti uskon, että tanssissa on aivan erityistä potentiaalia paitsi kotimaisen yleisön myös Helsingissä vierailevien turistien houkuttelemiseen ja kaupungin elinvoimaisuuden lisäämiseen.

Helsinki on kiistatta tanssin valtakunnallinen keskus jo nyt. Tanssin toimijat tarvitsevat ja ansaitsevat kuitenkin lisää toimivaa, monikäyttöistä tilaa, tarpeeksi suuria saleja sekä uusia toimintamalleja, jotta kenttä voi kasvaa ja osaltaan auttaa Helsinkiä pääsemään strategiasta tekoihin, tavoitteista tuloksiin.

Tagit: , , ,
Kuuluu kategoriaan blogikirjoitukset, puheita | Ei kommentteja »

Hyvää autotonta päivää

syyskuu 22, 2011

Ruuhkat ovat arkipäivää rakkaassa kotikaupungissani Helsingissä, ja vasta pari viikkoa sitten saimme lehtien palstoilta lukea, kuinka autottomat helsinkiläiset subventoivat naapuriensa autopaikkoja jopa sadoilla euroilla kuukaudessa.

Muistan elävästi, kuinka aika lailla tarkalleen vuosi sitten käsittelimme kaupunginvaltuustossa Helsingin ympäristöraporttia ja keskustelimme vilkkaasti pyöräilystä. 43 prosenttia suomalaisten tekemistä matkoista on alle viiden kilometrin mittaisia, eli ihanteellisia pyöräilyyn, ja Helsingin tavoitteet pyöräilyn kulkutapaosuuden kasvattamiseksi ovat komeat. Tilastojen valossa pyöräilyn suosio junnaa kuitenkin paikallaan selvästi alle 10 prosentissa kuljetuista matkoista.

Hiljalleen pyörät ovat vallanneet lisää tilaa myös Helsingin kaupunkikuvassa. Kesällä minkä tahansa kaupunkitapahtuman ovella myrskyävä polkupyörämeri teki vaikutuksen mahdillaan. Moni pyöräilijä tuntee kuitenkin edelleen olonsa epävarmaksi poukkoilevassa kaupunkiliikenteessä, erityisesti ajaessaan autojen seassa kaupunkibulevardeilla, Hämeentiellä, Runeberginkadulla. Osa polkee sääntöjen vastaisesti jalkakäytävällä, vaikka pitäisi nimenomaan näyttää esimerkkiä hyppäämällä liikenteen sekaan. Kun bussi tulee oikein lähelle, hengitys tahtoo salpaantua, mutta silloin, kun samalle pätkälle osuu muita pyöräilijöitä, touhu tuntuu heti turvallisemmalta. Kriittinen massa huomataan ja huomioidaan. Samoin turvaistuin tuo kunnioitusta aamuliikenteessä, kun kuljetan lasta tarhaan, mutta pikkuinen kyydissä pyöräily jännittää tietysti kahta kauheammin. Tilanne olisi hyvin toisenlainen, jos voisi ajaa osana pyöräilevää aaltoa, kuten Kööpenhaminassa tai Amsterdamissa.

Palataan vielä vuoden takaiseen valtuustoon. Tein samaisena iltana valtuustoaloitteen, jossa vaadin pyörätaskuja Helsingin pyöräilyn kannalta keskeisiin risteyksiin. Aika oli kypsä, aloite sai tuulta alleen. Muutama kuukausi sitten Stara piirsi Kampin ja Töölön alueelle 15 pyörätaskua. Ei huono alku, varsinkin kun samaan aikaan Helsinkiin on ilmaantunut pyöräkaistoja, Ruoholahden ja keskustan yhdistämiseksi puuhataan pyöräbaanaa ja Länsiväylälle suuntautunut Kriittinen pyöräretki saavutti ennätyssuosion.

Tänään autottomana päivänä Lasipalatsin aukiolta klo 19.30 lähtevä Kriittinen pyöräretki ja Valoa pyöräilykansalle –kulkue suuntaa kierrokselle, jonka kohteena ovat nämä Helsingin uudet pyöräliikenneparannukset, kuten pyörätaskut ja pyöräkaistat. Tavoitteena on paitsi kiittää kaupunkia ensimmäisistä varovaisista parannuksista, myös vaatia jatkotoimia ja muistuttaa massasta. Minun täytyy käydä vielä ostamassa pyörääni uusi lamppu, jotta voin osallistua.  Syksyn pimeys on täällä, ja paitsi kriittinen massa, myös valot lisäävät pyöräilyn turvallisuutta.

Kirjoitus julkaistaan tänään myös Helsingin Vihreiden Naisten nettisivuilla.

Tagit: ,
Kuuluu kategoriaan kolumnit | 3 kommenttia »

Koskelan terveysasema vaatisi miljoonaremontin

toukokuu 30, 2011

Julkaistu Helsingin Sanomien mielipidesivuilla 30.5.2011

Pekka Jousmaa vaati (HS Mielipide 23.5.), että Koskelan terveysasema säilytettäisiin nykyisellään. Hän oli harmissaan siitä, että harvat lautakunnan jäsenet päättävät tällaisesta tärkeästä asiasta.

Kuulumme tähän pieneen demokraattisesti valittuun joukkoon, jonka enemmistö päätyi kannattamaan Koskelan terveysaseman yhdistämistä Oulunkylään.

Päätöksen alla vierailimme molemmilla terveyasemilla, haastattelimme sekä henkilöstöä että terveysaseman käyttäjiä ja osallistuimme myös toiseen Koskelan kirkolla järjestetyistä asukastilaisuuksista.

Ennen perehtymiskierrosta olimme vakuuttuneita siitä, että Koskelan terveysaseman sulkemiselle ei olisi riittäviä perusteita. Vasta lähemmässä tarkastelussa terveysaseman tilat osoittautuivat tasoltaan ja kunnoltaan sellaisiksi, että mielestämme olisi ollut vastuutonta jatkaa entiseen tapaan.

On hyvä muistaa, että Käpylän terveysaseman vaikeudet juontuvat homeongelmista, joiden väistettiin nykyisiin, väliaikaisiksi tarkoitettuihin tiloihin vuonna 2002. Siihen, miksi tuolloin ei löytynyt poliittista tahtoa rakentaa pysyvää ratkaisua, emme osaa vastata.

Koskelan terveysaseman siirtyessä Oulunkylään monen käpyläläisen matka terveysasemalle vaikeutuu. Toisaalta Oulunkylään saadaan selvästi paremmat palvelut kuin mitä Koskelassa on voitu tarjota. Myös laboratorio siirtyy Oulunkylään.

Koskelan terveysaseman toiminnan jatkaminen olisi vaatinut miljoonaremontin, ja toiminta olisi joka tapauksessa pitänyt siirtää väliaikaisesti muualle. Sairaala-alueen kehittymissuunnitelmien ollessa kesken remonttiin ei ollut resursseja tai riittävää poliittista tahtoa.

Toivomme kuitenkin, että Koskelassa voitaisiin vastedeskin tarjota lähipalveluna esimerkiksi neuvola- ja kevyempää vastaanottotoimintaa.

Esimerkiksi lähineuvolalle olisi mielestämme perusteita, mutta millaista muuta toimintaa, minne tarkalleen ja koska? Aiomme paneutua vakavasti pitkään Ruususen unta nukkuneen sairaala-alueen kehittämiseen.

Olemme saaneet asukkailta hyviä ideoita, joita haluamme edistää. Toivomme, että asukkaiden aktiivisuus jatkuu myös keskustelussa, jolla vaikutetaan alueen tulevaisuuteen.

Tuuli Kousa

Hannu Tuominen

Terveyslautakunnan jäseniä (vihr.)

Helsinki

Tagit: , ,
Kuuluu kategoriaan mielipidekirjoitukset | Ei kommentteja »

Pienen hiljaiselon jälkeen

toukokuu 11, 2011

Vihreiden vaalitulos oli valtava pettymys. Vaalitappion syy on aina peilissä: puolueena olemme tehneet asioita väärin, enkä minäkään osannut ymmärtää sitä etukäteen. Itse sain Helsingissä kuitenkin 3 253 ääntä, mistä olen vihreiden ison tappion valossa iloinen. Aidosti iso, lämmin kiitos kaikille teille, jotka uskoitte minuun, äänestitte ja olitte muuten tukena.

Olen ylpeä kampanjasta, jonka teimme. Olin vihreiden ehdokaslistan paras ensikertalainen, enkä olisi pystynyt siihen ilman hienoa tukiryhmääni. Erityisesti haluan kiittää vaalipäällikköäni Tiaa, miestäni Timoa sekä Esaa ja Vivekaa. Mutta myös muita, jotka olivat mukana. Jopa monet joita en edes tuntenut ennen kampanjaa tekivät valtavasti töitä jotta pääsisin eduskuntaan. Teitä oli iso joukko, eikä työ mennyt hukkaan vaikka tavoite jäi saavuttamatta. Pääsin puhumaan monista tärkeistä asioista ja saamani äänet osoittavat, että ajatukseni tulivat kuulluksi ja että ne otettiin omiksi. Jatkan vaikuttamista eduskunnan ulkopuolella, kaupunginvaltuutettuna ja muuten.

Vaalikampanja oli kovempi puristus kuin mitä olin osannut aavistaa. Liityin Vihreisiin vasta reilu kolme vuotta sitten, joten  en ollut ikinä nähnyt eduskuntavaalikampanjaa läheltä. Rupeamana ehdokkuus on melkoinen. Vaalien jälkeisenä päivänä nukuin päiväunet pienen poikani kanssa ja vuokrasin leffan ensimmäistä kertaa yli puoleen vuoteen. Sitten aloin suunnitella lomaa ja kirjoitan tätä blogia nyt Thaimaasta käsin. Virallisesti vuosilomalla äitiyslomani lähestyessä loppua. Takana on mieletön vuosi. Kuten joskus aiemmin kirjoitin, kuolema kuittaa univelat. Päivääkään en vaihtaisi. Anteeksi että tämän kirjoittamiseen meni niin kauan. Olin vaan aika väsynyt.

Tagit:
Kuuluu kategoriaan blogikirjoitukset | Ei kommentteja »

Pari sanaa vaalipäivänä

huhtikuu 17, 2011

Tämä on yksi elämäni jännittävimmistä päivistä. Eikä tämä ole jännittävä päivä vain minulle, vaan myös koko Suomelle. Mikä on Suomen suunta seuraavat neljä vuotta? Turhautuminen politiikkaan, tunne siitä että mikään ei hyvällä tavalla muutu, perinteisen politiikan ryvettyneisyys ja talouden ja Suomen suunnan epävarmuus ovat tulleet esille moneen kertaan kadulla kampanjoidessani. Silti uskon, että yksi ihmien voi politiikalla vaikuttaa. En tekisi näin paljon töitä, jotta pääsisin tekemään jotakin jolla ei ole merkitystä.

Vaalirauhan nyt laskeuduttua takana on yli vuoden määrätietoinen pinnistely kohti eduskuntaa ja hurja määrä kampanjointia. Vauva + vaalit = kuolema kuittaa univelat! Kiitokset mahtavalle tukiryhmälleni, jota ilman en olisi pärjännyt ja jonka ansiota on, jos olen illan päätteeksi kansanedustaja.

Haluan taloudellisesti ja sosiaalisesti ehjän, maailmalle avoimen Suomen. Toivon, että olet mukana äänestämässä eduskuntaa, joka on asiantunteva ja avarakatseinen. Ehkä ei olisi pahitteeksi, jos siellä olisi myös muutama stadilainen.

Jos olet saanut esitteeni kadulla, kotisivuillani avaan teemojani laajemmin. Jos sinulla on kysyttävää, soita. Yritän myös ehtiä vastaamaan päivän aikana tuleviin sähköposteihin. Päivystän lisäksi  vaalitoimistollani Tark’ampujankatu 18, kivijalka, klo 11-13. Tervetuloa nauttimaan vaaliteet!

Moni on myös miettinyt, minkälaiset mahdollisuudet minulla on läpimenoon. Ainakin Osmo Soininvaara tuntuu uskovan niihin.

Ajattelin lopettaa muutamalla sanalla, jotka Eino Leino kirjoitti Sunnuntai-lehteen vuonna 1917:

“Koetin esittää, miten välttämätöntä juuri pienille kansoille on ainakin yrittää ajatella suuresti ja yleisinhimillisesti, samoin miten tukahduttavaksi käy sellaisten kansojen henkinen ilmakehä, jotka sulkeutuvat itseensä kuin koppakuoriainen.”

Kiitos jos olen äänesi arvoinen.

Kuuluu kategoriaan Uncategorized | 50 kommenttia »

Kokoomuksen käännös taaksepäin

huhtikuu 13, 2011

Kokoomuksen mukaan vihreällä on ainakin viisi miljoonaa sävyä. Ja tottahan se on, vihreällä ON eri sävyjä. Erona Kokoomukseen Vihreissä nämä eri sävyt tarkoittavat kuitenkin eri lähestymistapoja samojen, vakavasti otettujen ongelmien ratkaisemiseen. Kokoomuksen riveissä vaikuttaa niin ympäristön tilasta huolissaan olevia kuin välinpitämättömiä ja jopa laajojen tieteellisten tutkimusten faktat kieltäviä ilmastoskeptikoita. Itämeri jeejee, mutta ilmastonmuutos – annetaan kaikkien kukkien kukkia.

Sävyerot eivät koske pelkästään ympäristöä. Vihreiden ja Kokoomuksen välillä on selviä eroja suhtautumisessa siihen, miten siedetään yksilöllisyyttä ja ihmisiä sellaisina kuin he ovat. Eroja ON kun mietitään ketä kuunnellaan, kun tehdään päätöksiä siitä, miten Suomen talous saadaan kasvamaan ja mistä löytyvät uudet kasvun väylät umpeutuneiden tilalle.

Urbaani kaupunkilainen tuntee olonsa hieman eksyneeksi leijonapaidassa kampanjoivan ylikomisarion ja eläkkeellä olevan everstiluutnantin keskuudessa, mutta aivan omaa luokkaansa ajatuksineen on isoa kampanjaa tekevä Kokoomuksen Nuorten Liiton puheenjohtaja Wille Rydman. Helsingin Sanomien vaalikonedatasta tehtyjen analyysien perusteella Rydman on yksi koko maan oikeistolaisimmista ehdokkaista, kaikki hihhulipuolueet mukaan lukien.

Haluammeko taloudellisesti ja sosiaalisesti ehjän, maailmalle avoimen Suomen, vai ”Niskalenkin maahanmuutosta”? Vihreämpää taloutta ja vastuullista kasvua, vai ”Niinistöläistä talouskuria”? Ja tuleeko vihreys todellakin kukkarolle kalliiksi kuten Rydman sanoo, vai uskoisimmeko kuitenkin ekonomisti Nicholas Sternin 700-sivuista Sternin raporttia, jonka mukaan ilmastonmuutoksesta uhkaa tulla aikamme vakavin markkinahäiriö? Jos kysytään Buffetilta tai Sorokselta, realisti panostaa ilmastonmuutoksen torjuntaan. Populistiset kyläpoliitikot ovat sitten erikseen.

Tiedän että muutama järkevä kokoomuslainen ei oikein kestä katsoa Rydmanin kampanjointia, mutta ei hän kuitenkaan mikään marginaaliehdokas ole. Rydman on emopuolueensa nuorisojärjestön puheenjohtaja, joka on saanut kokoomuslaisilta järjestöiltä kymmeniä tuhansia euroja kampanjaan, joka on yksi Helsingin näkyvimmistä, ellei näkyvin. Turha epäillä, Kokoomuksessa Rydman halutaan eduskuntaan. Samaan aikaan Rydmanin tukiryhmäläiset seisovat elävinä banderollitelineinä ympäri kaupunkia tavalla, joka tuo mieleen kansallissosialistisen Saksan, Neuvostodiktatuurin tai Pohjois-Korean.

Olisi aika mahdoton ajatus, että pyytäisin esimerkiksi oman tukiryhmäni ajattelevia, ihania ihmisiä toimimaan mykkinä mainoskannattimina. Jos Kokoomus häviää vaalit Helsingissä, se ei johdu pelkästään vuodosta Perussuomalaisiin, vaan siitä että Kokoomuksessa on niin keskeisissä asemissa ihmisiä, jotka ovat hylänneet nykyaikaisen, urbaanin ja maailmalle avoimen helsinkiläisyyden.

Tagit: , , ,
Kuuluu kategoriaan Uncategorized | 104 kommenttia »

Yrittäminen voisi olla helpompaakin

huhtikuu 2, 2011

Suurten ikäluokkien vanhetessa työikäisten ihmisten osuus tulee laskemaan dramaattisesti. Suomen talous onkin saatava tasapainoon nopeasti, jotta nuorempien sukupolvien vastuulle ei sysätä paitsi suurten ikäluokkien vanhuuden kustannuksia, myös yhteisiä velkoja.

Julkisen talouden tasapainottaminen vaatii julkisen tuottavuuden parantamista, työurien pidentämistä työhyvinvoinnin lisäämisen ja työntekijöiden tarpeista lähtevien joustojen avulla sekä valtion veropohjan vahvistamista. Kipeimmin tarvitsemme kuitenkin lisää yksityisen sektorin työpaikkoja.

Työelämä on murroksessa, ja yhä useampi meistä elättää itsensä yrittäjänä. Savupiipputeollisuuden taantuessa uusia työpaikkoja syntyy eniten pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Siksi verotuksen on tuettava yrittäjyyttä ja yritysten kasvua. Tulevaisuuden Nokia ei ole yksi suuri yritys vaan monen pienen taimen vehreä kasvusto.

Hallittu riskinotto kuuluu yrittämiseen, mutta epäreilut riskit ovat asia erikseen. Erityisesti yrittäjän sosiaaliturvaa on parannettava ja ensimmäisen työntekijän palkkaamista helpotettava. Pääomatuloverotuksen kiristämisen yhteydessä yhteisöveroa on maltillisesti laskettava yrittämisen houkuttelevuuden lisäämiseksi. Myös alv-velvollisuuden alarajaa on nostettava yrittämisen alkutaipaleen tueksi. 80 prosenttia yrittäjistä on korkeintaan keskituloisia ja neljännes tienaa noin tonnin kuussa. Yrittäjienkin on veronsa maksettava, mutta tehdään se työllistämiseen kannustavalla tavalla.

Ei ole myöskään ollenkaan sama, onko yrittäjänä mies vai nainen: yrittäjän maailma on sukupuolittunut. Naisyrittäjien asemasta tekee erityisen epäreilun se, että vanhemmuuden kustannukset kaatuvat korostetusti naisten niskaan. Me Vihreät kannatamme vanhemmuuden kustannusten jakamista paitsi siksi, että uudistus helpottaisi yrittäjän asemaa, myös siksi, että nuorten naisten vetovoima työmarkkinoilla paranisi.

Yrittäjäksi ryhtymisen lisäksi meidän on tuettava yritysten tutkimusta, tuotekehitystä ja kasvua. Suurempi osa yritystuista tulee ohjata vanhan tekohengittämisestä uuden luomiseen. Suomi on insinöörivetoinen maa, mutta innovaatiot ja niiden kaupallistaminen vaativat monipuolista luovuutta.

Tarvitsemme tasapuolisesti luovuuteen, työhön ja yrittämiseen kannustavaa politiikkaa.

Tagit: , , , , ,
Kuuluu kategoriaan blogikirjoitukset | 94 kommenttia »

Tavattavissa vaalien alla

maaliskuu 31, 2011

Moni on kysynyt, missä minut voi tavata. Kampanjoin erityisesti kantakaupungin alueella päivittäin ihanan tukiryhmäni kanssa ja osallistun erilaisiin tilaisuuksiin. Keräsin tähän hieman listaa joistain sovituista menoista. Täydennän listaa kampanjan edetessä.

Olethan yhteydessä, jos haluat auttaa! Tavoitat minut osoitteesta tuuli.kousa(at)vihreat.fi tai numerosta 050 5437374.

Vaaleja kohti mennään määrätietoisin ja iloisin askelin!

to 31.3.  klo 19– kaikille avoimet vaalibileet Ravintola Nollassa.  Tervetuloa!

pe 1.4. klo 10.15–11.40 vaalipaneeli Hankenilla ja klo 12–14 esitteiden jakoa keskustan alueella

la 2.4.  klo 12–14 Vihreiden vaalimökin avajaiset Kolmen sepän aukiolla. Tavattavissa vaalimökillä päivittäin.

su 3.4. klo 13–14 Hakaniemen markkinoilla

ma 4.4. klo 8–9 Kampin metroasemalla ja klo 16–18 esitteiden jakoa ydinkeskustan alueella.  Tapaaminen Vihreiden vaalimökillä Kolmen sepän aukiolla klo 16, mukaan pääsee myöhemmin soittamalla Tuulille tai vaalipäällikkö Tialle.

ti 5.4.  klo 16–17 Munkkivuoren ostarilla

ke 6.4.  ennakkoäänestys alkaa! tavattavissa Kampin metroasemalla klo 8–9 ja Vihreiden teltalla Itäkeskuksen Tallinnanaukiolla klo 16–17

pe 8.4. klo 8–10 Sörnäisten metroasemalla, klo 11–14 Hakaniemen seudulla ja klo 16–18 Arabian kauppakeskuksella

la 9.4. Vihreiden vaaliratikan matkassa

ti 12.4. ennakkoäänestyksen viimeinen päivä

to 14.4. klo 16–18 Lauttasaaren ostarilla, paikalla myös muita ehdokkaita ja Vihreiden teltta

la 16.4. Liikkeellä koko päivän. Aikataulu tarkentuu lähempänä.

su 17.4. varsinainen vaalipäivä: jännitetään yhdessä Vihreiden vaalivalvojaisissa Tavastialla

Kuuluu kategoriaan Uncategorized | 160 kommenttia »

Ydinvoimasta

maaliskuu 25, 2011

Moni on kysynyt kantaani ydinvoimaan. Siispä pari sanaa siitä miten tuotamme energiaa.

Kun joku esittelee hurjia energiankulutuksen kasvuennusteita, ne perustuvat tarkoitushakuisesti kuvitelmiin, joiden mukaan Suomen energia-intensiivinen teollisuus olisi kasvu-uralla. Tiedämme kuitenkin, että totuus on päinvastainen. Paperitehtaat siirtyvät sinne, missä työvoima on edullisempaa ja raaka-ainetta kasvaa murto-osassa siitä ajasta mitä täällä. Esimerkiksi Brasiliassa eukalyptus kasvaa hakkuuvalmiiksi kuudessa vuodessa. Halpa energia ei yksin riitä pitämään perinteistä, raskasta teollisuutta Suomessa.

Jo tällä hallituskaudella myönnetyt ydinvoimaluvat nostavat Suomen ydinvoimakapasiteetin tasolle, joka ylittää omat tarpeemme nyt ja tulevaisuudessa. Kapasiteetin lisääntyessä väistämättä yhä suurempi osa ydinvoimasta menisi vientiin.

Ydinvoimaa rakennetaan halvalla ja tilapäisellä tuontityövoimalla, kun taas uusiutuva energia luo työpaikkoja, jotka ovat kotimaisia ja usein pysyviä. Ydinvoimateollisuus on ulkomaista, uusiutuva energia tarjoaa kestävän kasvun mahdollisuuksia täällä Suomessa.

Mielestäni meidän pitää ydinvoimaan sijaan valita ne energiamuodot, jotka puhtaamman energian ohella luovat uusia työpaikkoja niiden paperitehtailta katoavien tilalle. Alojen kasvuvauhtia tarkastellessa on selvää, kumpaan on järkevää sijoittaa.

Uusiutuva energia on myös järkevää aluepolitiikkaa: Se tarjoaa työpaikkoja ympäri Suomen, myös siellä missä työttömyys on kovinta.

Ympäristön kannalta vaarallisin energiamuoto ei ole ydinvoima, vaan hiilivoima. Ydinvoimalassa saattaa tapahtua onnettomuus, mutta hiilivoiman onneton vaikutus ilmastoon ja pienhiukkaspäästöinä ihmisten terveydelle on varmaa. Siksi ydinvoimaa tarvitaan siirtymäkauden ratkaisuna, kunnes energiansäästö ja uusiutuvien tarjoamat mahdollisuudet tekevät ydinvoiman turhaksi.

Riittävä kapasiteetti tätä siirtymäkautta varten on kuitenkin jo olemassa.

Ydinvoimalaonnettomuuden todennäköisyys on pieni, mutta mahdolliset seuraukset hyvin suuret. Tätä kirjoittaessani Tokion megapoliksen juomavesi ei ole turvallista lapsille.

Itselleni ydinvoiman vastustamisessa on kuitenkin epätodennäköistä onnettomuusuhkaa enemmän kyse siitä, että haluan Suomen keskittyvän kestävän tulevaisuuden mahdollistamiseen. Energiapihiys ja uusiutuva energia ovat tulevaisuuden kilpailuvaltteja. Miksi emme harjoittaisi energiapolitikkaa, joka on myös kestävän kasvun ja työllisyyden kannalta järkevää? Ydinvoima on taloudellisesti kannattamaton ratkaisu kaikille muille, paitsi sitä rakentaville energiayhtiöille. Minusta on ongelmallista ripustautua vahvasti yhteen teknologiaan ja tehdä lyhyen ajan sisällä päätöksiä, joiden kanssa tulevien sulkupolvien on elettävä – halusivatpa tai eivät.

Tagit: , , ,
Kuuluu kategoriaan blogikirjoitukset | 2 kommenttia »

« vanhemmat kirjoitukset