Kategorian ‘Uncategorized’ arkisto

Tuuli in brief and goals in English

lauantai, huhtikuu 8th, 2017

Tomorrow is election day, and will determine the direction of Helsinki for the next four years. Residents have the right to vote regardless of one’s nationality after 51 days (EU) or two years (non-EU)  of residency. Having lived abroad for 8 years myself I find it important that foreigners too can and do participate.

I’m currently Chairman of the Helsinki City Council, running for re-election from the Greens, currently second largest party in Helsinki, right behind Kokoomus, the conservatives.

I’m a law graduate of both the London School of Economics and the University of Helsinki. As municipal politics is something one does on the side, I also have a career in the private sector and work as head of corporate communications and CSR at OP.

Within politics, economic prosperity, education, culture and climate change are themes that I’ve been particularly active on. And as mother of two, I’m obviously interested in building smoother and more fun every day life, and ensuring the high quality of and access to services.

I want to continue working towards a financially and socially intact, open Helsinki, that promotes entrepreneurship, doing and daring.

Here’s a brief recap about who I am and some of my goals.


Tuuli Kousa, current Chairman of Helsinki City Council running for re-election

  • Chairman of Helsinki City Council; elected into City Council in 2008 with re-election in 2012 (Greens)
  • Previously member of the City Board and Chairman of the City Group division responsible for the ownership steering of City owned affiliate companies and foundations
  • Board member at CSR network FIBS and the University of Helsinki Science Foundation, and previously Board member at the Finnish National Opera and Helsinki Festival
  • VP Corporate Communications and CSR at a large corporation in the private sector
  • Graduate of the London School of Economics (LL.B.) and University of Helsinki (LL.M.), full time president of the LSE Students’ Union 2002–2003
  • 37 year old mother of two boys
  • Lives in Töölö
  • Former homes in e.g. Punavuori, Munkkiniemi, Tapanila, London, Stuttgart and Burlington, IA
  • Hobbies and interests: cabin life, travelling, culinary treats, contemporary art, trekking in the Alps
  • For full cv, please visit LinkedIn.


Goals

  • Creative, competitive and fair Helsinki
  • Yes-we-can attitude as well as support for entrepreneurship and innovation
  • Open to international workforce, appreciative of heterogeneous expertise and know-how
  • Support for culture on a wide spectrum from experimental arts to more established festivals and institutions
  • Cycling lanes to all main boulevards
  • Support for the Scandinavian welfare model
  • High quality day-care and schools in all neighbourhoods regardless of wealth or address
  • Promote food culture and development such as Tukkutori, organic produce and pop-up restaurants
  • Environmental effects to be considered in all decision making

Green platform for the municipal elections in Helsinki is available here.

Please get in touch if you have any questions, email: tuuli.kousa(at)gmail.com or mobile: +358 50 5437374, and join me on Facebook and Twitter.

Local elections take place this Sunday,  9 April, 2017. Remember to vote!

Osmo Soininvaara suosittelee

lauantai, toukokuu 24th, 2014

Valtuustokollegani Osmo Soininvaara on ollut tukena vaaleissa, niin tälläkin kertaa. Tässä Oden silmin:

“Olen tutustunut Tuuli Kousaan vihreässä valtuustoryhmässä. Häneen on voinut aina luottaa. Vaikeissakin tilanteissa Tuuli on pystynyt muodostamaan tolkullisen ja perustellun mielipiteen. Niinpä hänet on valittu kerta toisensa jälkeen vaativiin tehtäviin.

Tuuli johtaa kaupungin talouden kannalta keskeistä kaupunginhallituksen konsernijaostoa. Kun Pekka Haavisto tarvitsi erityisavustajaa hyvin haastavaan omistajaohjausyksikköön, valinta oli Tuuli.

Jotain erityistä täytyy ihmisessä olla, jos valitaan suomalaisena oppilaskunnan puheenjohtajaksi London School of Economicsissa. Pärjäisi loistavasti europarlamentissa.”

–Osmo Soininvaara, kansanedustaja, Helsinki

Lue lisää: www.tuulikousa.fi

Tuuli in brief and goals in English

lauantai, toukokuu 24th, 2014


A few people have approached me and asked for any election material in English. My website is unfortunately a bit dated and doesn’t allow additional sections, so here’s a brief recap on who I am and stand for.


Tuuli Kousa

  • 34 year old City Councillor and member of Helsinki City Board
  • Special Adviser to Pekka Haavisto, Minister for Ownership steering
  • On a leave of absence from Miltton, Finland’s leading communications agency, where I work as Director
  • Former work experience from Sanoma Group, Neste Oil and Gummerus Publishers
  • Graduate of the London School of Economics (LSE) and University of Helsinki, LL.B. and LL.M.
  • Full time president of the LSE Students’ Union 2002–2003
  • Lives in Töölö, Helsinki, with husband and two sons
  • Former homes in Kotka, Kouvola, London, Karlsruhe, Stuttgart and Burlington, IA.
  • Hobbies and interests: swimming, pilates, books, food, travelling, fine arts and trekking in the Alps


Goals and themes

  • Creative, competitive and fair Europe
  • Yes-we-can attitude as well as support for entrepreneurship and innovation
  • Open to international workforce, appreciative of heterogeneous expertise and know-how
  • Stop further climate change by taking environmental effects into consideration in all decision making and setting ambitious emission reduction targets
  • Turn this into a competitive advantage as creates new markets and business opportunities in energy efficiency,  renewable energy  etc.
  • Nearly half of the EU budget goes to agriculture and rural development: environmental and ethical criteria should apply. We deserve better and animals too. More organic food, less additives and preservatives.
  • Support of the Scandinavian welfare model

More in Finnish on my website: www.tuulikousa.fi

And on LinkedIn here.

Elämäni aakkoset

tiistai, toukokuu 13th, 2014

Olen käyttänyt viime viikkoina tuntikausia vaalikoneiden täyttämiseen. Koneet antavat onnistuessaan osviittaa siitä, millaisia arvoja ja ajatuksia ehdokkailla on, mutta ihmistä politiikan takana ne eivät avaa. Ilahduin, kun minua pyydettiin listaamaan elämäni aakkoset. Ohessa vihreiden sivuilla julkaistu lista.

***

Anna Tuori. Suosikkitaiteilijani, jonka taidetta meillä ei valitettavasti ole vielä omalla seinällä.

Borgen. Tanskalaisessa Vallan linnakkeessa on sopivasti realismia, riittävästi viihdettä. Ihailen Birgitte Nyborgia, joka näyttää tunteita mutta pärjää tiukoissa tilanteissa.

Cremant, Chablis, Chianti. Moni lempiviinini alkaa c:llä.

Design. Arvostan arjessa sellaista, joka on käytännöllistä ja laadukasta. Miksi ostaa rumaa, jos voi ostaa kaunista.

Eeva Merisalo. Rakas mummoni jonka luona myös asuin lapsena. Karjalan evakko ja karhulalainen paperikauppias, joka teki kuusipäiväistä työviikkoa 76-vuotiaaksi saakka.

Faktat. Politiikassa tosiasiat täytyy tunnustaa ja toimia niiden pohjalta. Minulla on vähänlaisesti ymmärrystä sellaisia poliitikkoja kohtaan, jotka eivät ota esimerkiksi ilmastonmuutosta vakavasti.

Giddens, Anthony. Yliopistoni rehtori Lontoossa. Tullessani valituksi LSE:n ylioppilaskunnan puheenjohtajaksi Tony Giddens lohkaisi, että toivottavasti suomalainen melankolia ei valtaa koulua.

Haavisto. Pomoni, joka on laajasti sivistynyt ja ihmisistä kiinnostunut. Järjestää juhlia ja kirjoittaa enemmän tekstiviestejä kuin kukaan muu tuntemani.

Italia. Olen jäänyt pahasti koukkuun alppivaeltamiseen. Italiassa se on erityisen mukavaa, koska kaikkialta saa hyvää ruokaa ja kahvia.

Joan Baez. Laina- ja vuokra-autoissa neuvotellaan usein siitä, voidaanko Diamonds & Rust kuunnella läpi kaksi kertaa peräkkäin.

Koulutus. Tasa-arvoinen koulujärjestelmä on hienoimpia asioita Suomessa ja suomalaisen hyvinvoinnin perusta. Ulkomailla asuessani olen huomannut, ettei laadukas, tasa-arvoinen peruskoulu ole ollenkaan itsestään selvää.

Lontoo. Kotikaupunkini viiden vuoden ajan, ja tietysti minut kouluttanut London School of Economics, henkinen kotini siellä. Muistelen molempia lämmöllä ja yritän pitää yllä ihmissuhteita, vaikka se ei ole kiireessä aina helppoa.

Munapirtti, Mogenpört. Mökki meren rannalla, laituri. Onnellisin paikka, jossa huolet unohtuvat. Nimi herättää vieraissa hilpeyttä.

New York. Kaupunki, johon haluan jatkuvasti palata. Rakastan heräävää suurkaupunkia. Makeaa, hieman mädäntynyttä tuoksua kaduilla. Kaupungin valoja, ihmisvilinää ja makuja.

Oikeudenmukaisuus. Vahva sosiaalinen omatunto ja oikeudenmukaisuuden tavoittelu ohjaavat tekemistäni poliitikkona. Kaikille on taattava samat mahdollisuudet, ja yhteiskunnan on välitettävä myös heikommassa asemassa olevista.

Pakistan. Vaikuttavimpia paikkoja maailmassa. Murehdin ystävieni kotimaan kehitystä.

Ravintola. Olisi hienoa, jos suomalaiset söisivät enemmän ulkona. Ravintolat työllistävät paljon ihmisiä, ja ravintolassa syöminen on sosiaalista. Kesällä Suomessa matkustaessa harmistun siitä, miten vaikeaa on löytää hyvää ruokaa ja ABC-ketju on vallannut markkinat.

Sheryl Sandberg. Yritysjohtaja ja tietokirjailija, joka kannustaa luottamaan itseensä ja sanoo ääneen, että on vaikeaa saada kaikkea. Pitää tehdä kompromisseja, täydellisyyden tavoittelu halvaannuttaa. Done is better than perfect. Pääsemme helpommalla, jos olemme armollisia itsellemme.

Tarte tatin. Maailman paras jälkiruoka, nam!

Uglu Buglu. Esikoiseni Kaapon lempinimi vauvana.

Vitamix. Blenderi joka maksoi syntisen paljon, mutta siinä on pienen perämoottorin verran tehoa. Edellisen blenderin sain savuamaan jauhaessani haukipihvejä.

War. Opinnoissani erikoistuin kansainväliseen oikeuteen ja tutkin mm. sotien oikeutusta. Lontoossa asuessani osallistuin myös Irakin sodan vastaiseen liikehdintään.

X Puolisoni ilme kun olen hävittänyt päivän sadannen tavaran.

Yrjönkadun uimahalli. Suomen vanhin julkinen uimahalli ja kylpemisperinnettä jatkava kansallisaarre.

Zadie Smith. Kirjoissa on jotain tavattoman hienoa, vaikka lukemisen olen siirtänyt kindleen ja nykyään ehdin lukea lähinnä lomilla.

Å Ruåtsi. Amos Andersonin taidemuseossa töissä oleva puolisoni naureskelee, kun puhun Ruotsissa englantia.

Äitii! Rytmikäs huuto pinnasängystä aamuisin. Paljon muuta nuorempi lapseni ei osaa vielä sanoa.

Östermalmin kauppahalli Tukholmassa. Herkulliset silakat ja mellanöl tyylikkäästi viinilasista.

Direktiivi on ystävä

torstai, huhtikuu 17th, 2014


Iltalehden eilinen nettiuutinen kirkui EU:n vievän kahvinkeittimetkin. “EU:lta julma temppu kahvinystäville!” Kuinka kehtaavat.

Ihan näin kurjasti asiat eivät tosiaankaan ole. 2015 alusta lähtien myytävissä kahvinkeittimissä on oltava automaattinen aikakatkaisu – jonka senkin saa halutessaan pois päältä.

Miksi Iltalehti ja Talouselämä uutisoivat energiatehokkuusdirektiivin näin? EU:lla ja erityisesti EU:n jäsenmaiden kansallista lainsäädäntöä ohjaavilla direktiiveillä on paha kaiku. Niistä on helppo uskoa hurjiakin tarinoita ja klikkauksia ropisee. Etäistä Brysseliä voi syyttää melkein mistä vaan.

Itse puolustin yhteistä sääntelyä viimeksi eilen vaalipaneelissa Etu-Töölön lukiossa. Mielestäni suurin piirtein rauhan jälkeen parasta Euroopassa on ihmisten ja tavaroiden liikkuvuus. Lainsäädännön harmonisointi EU:n alueella on toimivan yhteisen talousalueen edellytys. Kuvitelkaa miten hankalaa olisi tuoda markkinoille jokin tuote EU:ssa, jos jokaisella 28:lla maalla olisi omat, erilaiset säännöt ja normit. Lisäksi Suomessa usein unohdetaan, että EU on maailman suurin markkina-alue: kun EU:ssa päätetään jotain, vaikutukset ovat usein globaaleja.

EU on direktiivejä säätäessään myös suomalaisen teollisuuden asialla. Meillä Suomessa on osaamista monilla tulevaisuuden aloilla. EU luo uusia markkinoita esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjuntaan tähtäävällä sääntelyllä. Energiatehokkuuden ja cleantechin edistäminen sataa suoraan suomalaisten yritysten tilauskirjoihin.

Tornihotelli Jätkäsaareen, yes please

keskiviikko, toukokuu 15th, 2013

Kaupunginvaltuusto päättää tänään, rakennetaanko Jätkäsaareen 33-kerroksinen tornihotelli vai ei. Pidin juuri tällaisen puheen:

Ajatus yksittäisestä korkeasta tornista on pahimmillaan pelottava, ja itsekin suhtauduin esitettyyn hotelliin alun perin kriittisesti. Hankkeen valmistelu on kuitenkin ollut poikkeuksellisen hyvää. On nähty havainnekuvia, videota ja pienoismalleja sekä 3d-mallinnoksia, joiden mukaan kaupungin ilme ei hajoa.

Merkillepantavaa ja mahtavaa on ollut, että aineistoa ei ole tuottanut ainoastaan virkakoneisto, vaan kaupunkiinsa intohimoisesti suhtautuvat kaupunkilaiset.

Julkisuudessa hankkeen kannattajat ovat puolustelleet kantaansa pitkälti elinkeinopoliittisilla kriteereillä. Hotellin rakentaminen luo arviolta 1500 henkilötyövuotta ja sen pyörittäminen noin 100 henkilötyövuotta. Lisäksi kaupunki perii tontinvuokrana 800-900 teur vuodessa, mikä sekin on ihan oikeaa rahaa.

Itselleni elinkeinopoliittiset näkökohdat eivät kuitenkaan ole ensisijaisia. Helsinki sallii jatkuvasti kaikenlaisen tylsän ja keskinkertaisen rakentamisen. Mielestäni tämä hanke ei ole sitä.

Asuttuani vuosia ulkomailla suhtaudun korkeaan rakentamiseen aika neutraalisti. Olen tottunut siihen. Helsingin vanhaan keskustaan en torneja halua, mutta Jätkäsaari on leimallisesti uusi alue, jonka siluettia torni elävöittäisi ja jonka kivijalkapalveluiden syntymiseen hotellin vieraat varmasti vaikuttaisivat myönteisesti.

Torni on piirretty taitavasti osaksi katurakennetta ja mielestäni sen massoittelu toimii. Torni on oikeastaan aika siro. Lähinnä tornin julkisivun pintamateriaalista en ole aivan vakuuttunut, ja siksi teen seuraavan toivomusponnen:

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että hankkeen jatkosuunnittelussa tutkitaan ja tuodaan avoimesti nähtäväksi vaihtoehtoisia pintamateriaaleja ja pintasuunnitelmia.

Kaupungin virkamiehet uskovat, että myös alkuperäisen kaavan mukaiselle 16-kerroksiselle toteutukselle löytyisi ottajia. Jos saa valita, otan kuitenkin mieluummin nimenomaan tämän esitetyn, korkealaatuisen Kämp-tornin kuin vaikkapa 16-kerroksisen Sokos hotel ja Cumulus –kombon.

Kaupallisen riskin kantaa lopulta yrittäjä, joka on valmis laittamaan hankkeeseen 90 miljoonaa euroa ja joka on jo tässä vaiheessa kehittänyt hanketta pitkälle. Virkavastuulla toimivat valmistelijat pitävät toimijaa luotettavana, mikä riittää minulle muiden reunaehtojen täyttyessä.

Helsingin tavoitteena on olla yritysmyönteinen ja luotettava kumppani. Jos taas haluamme sanoa ei ulkopuoliselle kumppanille ja merkittävälle sijoitukselle kaupungin elinvoimaisuuteen, sen olisi ideaalisti voinut viestiä vähän varhaisemmassa vaiheessa.

Lopuksi: Yksi korkeaan rakentamiseen usein liittyvä ongelma koskee rakennuksen muodostamaa varjoa. Havainnekuvien perusteella Jätkäsaaren torni ei suurimpana osana päivästä varjostaisi ketään muuta kuin kaloja.

Kaupunginhallituksessa äänestin hankkeen puolesta, ja myös tänään äänestän hankkeen puolesta.

Kaupunki ei kestä nuorten syrjäytymistä

torstai, huhtikuu 11th, 2013

Valtuusto käsitteli eilen kaupungin strategiaohjelmaa vuosiksi 2013–2016. Strategia on periaatteessa valtuustotason hallitusohjelma, joka ohjaa kaupungin toimintaa. Ensimmäistä kertaa sovittiin myös valtuustoryhmiä sitovasta investointiraamista. Jatkossa investointeja joudutaan priorisoimaan nykyistä vahvemmin, sillä niitä on rahoitettu viime vuodet pitkälti lainarahalla. Kaupungin velkataakka lähes kaksinkertaistui viime valtuustokauden aikana.

Strategiaohjelman päälinjoista puhuttiin illan aikana aivan riittävästi, joten kiinnitin omassa puheessani huomiota yhteen yksityiskohtaan – koulutuspaikkojen määrään ja sen yhteyteen nuorten syrjäytymiseen ja koko kaupungin menestykseen.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Lukujen valossa tulevaisuus vaikuttaa synkältä. Helsinki eriarvoistuu, väestö ikääntyy ja köyhtyy.

Jotta pystytään turvaamaan Helsingin elinvoima ja helsinkiläisten hyvinvointi, tarvitaan enemmän työtä. Helsinki näyttää omilla toimillaan hyvää esimerkkiä: kaupungin palveluksessa olevien työurat pitenevät, mutta se ei yksin tietenkään riitä.

Kestävän tulevaisuuden ja uusien työpaikkojen kannalta ensisijaisen tärkeää on saada Helsinkiin  lisää koulutuspaikkoja. Kaupungissa on yli 9 000 syrjäytynyttä nuorta, ja peräti 20 % 20-29-vuotiaista on ilman toisen asteen koulutusta. Tämän joukon työura jää tilastojen perusteella 20 vuoteen, mikä on paitsi kansantaloudellisesti, myös inhimillisesti täysin kestämätöntä.

Joka vuosi noin kolmannes ammatillisen koulutuksen aloituspaikoista menee ulkopaikkakuntalaisille, vaikka 1 000 helsinkiläistä jää rannalle.  Samaan aikaan opetusministeriö ei osoita ymmärrystä helsinkiläisten nuorten tarpeille. Aluepoliittisista syistä koulutusta pidetään edelleen siellä missä ei ole nuoria, eikä tuoda tänne, missä nuorille ei riitä opiskelupaikkoja.

Tämän epäkohdan taloudellinen ja inhimillinen hinta on hirvittävä. Meidän on ajettava kaikin voimin helsinkiläisten nuorten etua ja varmistettava, että koulutuspaikkoja luodaan vastaamaan tarvetta.

Nykymenolla hallituksen säätämän nuorisotakuun toteuttaminen karkaa käsistä, eikä se ole todellakaan yksin kaupungin vika.

Opiskelupaikkojen määrän lisäksi haluan kiinnittää huomiota myös toiseen asiaan. On niin ikään tärkeää, että kiinnitetään huomiota vieraskielisten kaupunkilaisten koulutusmahdollisuuksiin. On surullista, että muunkieliset jäävät rannalle ammatillisessa koulutuksessa, vaikka kyky ja halu oppia olisi hallussa. Ja sitten ihmetellään, kun ulkomaalaistaustaisten nuorten syrjäytymisriski on keskimääräistä korkeampi.

Lopuksi: työpaikkojen syntymisessä ei ole kyse pelkästään koulutuksesta. Kannatan lämpimästi Helsingin tavoiteta olla Suomen yritysmyönteisin kaupunki. Mutta samalla tavalla kuin kuntarajoilla ei ole enää merkitystä kaupunkilaisten kannalta, ei niillä ole myöskään väliä elinkeinoelämän mielestä. Kuntarajojen madaltaminen edistäisi tätäkin tavoitetta.

Tuuli in brief and themes in English

perjantai, lokakuu 26th, 2012


Election day is just two days ahead. Quite a few people have approached me asking whether I’ve produced material in English.  Unfortunately I haven’t, apologies for that. Here’s a brief recap about who I am and my goals.


Tuuli Kousa

  • 33 year old City Councillor and member of health committee
  • Vice Chairman of the board at Helsinki Festival, member of the board at the Finnish National Opera
  • Director and team leader at Finland’s leading Communications agency Miltton, specialized in international communications and sustainability
  • Former work experience from Sanoma Group, Neste Oil and Gummerus Publishers
  • Graduate of the London School of Economics (LL.B.) and University of Helsinki (LL.M.), full time president of the LSE Students’ Union 2002–2003
  • Lives in Töölö with husband and two year old son
  • Former homes in e.g. Punavuori, Munkkiniemi, Tapanila, London, Stuttgart and Burlington, Iowa
  • Hobbies and interests: pilates, swimming, literature, culinary treats, travelling, fine arts and contemporary dance


Goals and themes

  • Creative, competitive and fair Helsinki
  • Yes-we-can attitude as well as support for entrepreneurship and innovation
  • Open to international workforce, appreciative of heterogeneous expertise and know-how
  • Support for culture on a wide spectrum from experimental arts to more established festivals and institutions
  • Cycling lanes to all main boulevards
  • Support for the Scandinavian welfare model
  • High quality day-care and schools in all neighbourhoods regardless of wealth or address
  • Promote food culture and development such as Tukkutori, organic produce and pop-up restaurants
  • Environmental effects to be considered in all decision making


Green platform for the municipal elections in Helsinki is available here. http://helsinginvihreat.fi/en/municipal-elections-2012/

Please get in touch if you have any questions, email: tuuli.kousa(at)gmail.com or mobile: +358 50 5437374, and join me on Facebook and Twitter.

Local elections take place this Sunday,  28 October, 2012. Don’t forget to vote.

Kallis, kalliimpi, Helsinki

tiistai, lokakuu 23rd, 2012

Olen saanut kysymyksiä kannoistani muutamiin asioihin, joita en ole avannut tarpeeksi vaaliteemoissani. Alla ensimmäiseksi hieman pohdintaa asuntopolitiikasta. Lisää mm. kirjastoista heti kun ehdin. Viikko on vaalien kannalta hankala: tänään terveyslautakunta, huomenna valtuusto, torstaina Kansallisoopperan hallitus, käynnissä olevat puolueiden väliset budjettineuvottelut ja normaali työviikko. Katukampanjointia sitten ohessa.

Asumisen kalleus on ehdottomasti yksi Helsingin suurimmista yksittäisistä ongelmista. Helsingin väkiluku kasvaa sekä muuttoliikkeen että syntyvyyden ansiosta, mutta kaavoitus ja rakentaminen laahaavat perässä. Asukkaat – niin pieni- kuin keskituloiset, kärsivät, koska neliöt ovat jatkuvasti kalliimpia. Erityisesti sinkuilla ja perheillä on vaikeaa. Helsinki kärsii, koska ihmiset eivät pysty muuttamaan tänne töiden perässä tai joutuvat muuttamaan pois, kun saavat lapsia.

Ongelma on monisyinen. Ensinnäkin kaavoittamista pitäisi nopeuttaa ja tehostaa, kuitenkin viheralueita vaalien. Tämä onnistuu suosimalla kantakaupunkimaista, tiivistä rakentamista. Kaavoituksessa pitää myös huomioida, että rakennetaan tarpeeksi vuokra-asuntoja. Kannatan erityisesti kalliilla ranta-alueilla hitasta tärkeänä osana kokonaisuutta. Järjestelmä ei ole läheskään täydellinen, mutta esimerkiksi Arabianrannasta on erinomaisia kokemuksia eri asumismuotojen yhteensovittamisesta.

Lisäksi kannatan täydennysrakentamista silloin kun se tehdään panostamalla korkealaatuiseen arkkitehtuuriin yhteistyössä naapuruston kanssa ja alkuperäistä tyyliä kunnioittaen. Olisi järkevää, että täydennysrakentamisen yhteydessä tehostettu maankäyttö myös korvattaisiin olemassaoleville naapureille, mistä olisi iloa putkiremonttien ja muiden perusparannusten tullessa ajankohtaiseksi.

Toiseksi meidän pitäisi ryhtyä normitalkoisiin. Edellä mainitsemani kantakaupunkimaisen kaupungin rakentaminen on voimassa olevien normien vallitessa mahdotonta. Valtion pitäisi höllentää asuntojen hintaa nostavaa väestönsuojavaatimusta ja kaupungin jakaa pysäköinnin kustannukset reilummin. Tällähän hetkellä parkkipaikkojen rakentaminen jyvitetään asuinneliöiden perusteella sen sijaan, että autopaikoista maksaisivat ne, jotka paikkoja käyttävät. Enemmistöllä helsinkiläistalouksista ei ole omaa autoa – miksi paikkoja kuitenkin kaavoitetaan yhteisestä kukkarosta maksettavaksi?  Väestönsuojat ja parkkipaikat heijastuvat sekä omistus- että vuokra-asumisen kustannuksiin.

Kolmanneksi kannatan Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kuntaliitosta, mikä mahdollistaisi pääkaupunkiseudun kehittämisen ja kaavoittamisen järkevänä kokonaisuutena. Kaupungit harjoittavat nykyisin usein aika rumaa omaneduntavoittelua, sen sijaan että ajateltaisiin ihmisten, ympäristön ja koko pääkaupunkiseudun parasta.

Valtuuston selvä enemmistö allekirjoitti aloitteeni: sisäpihat autoilta ihmisille

maanantai, toukokuu 28th, 2012

Muutin toissa talvena Sonckin kortteliin Etu-Töölöön. Korttelimme on kantakaupunkilaiseksi harvinainen, sillä sisäpihat ovat läpikuljettavia, yhteisesti jaettuja avopihoja täynnä idyllistä potentiaalia. Mutta kuinka ollakaan, alaovelta avautuva hanki ei peittänytkään nurmikenttää, vaan karun parkkiruudutetun asfaltin. Miksi ihmeessä, mietin, kun esimerkiksi Vallilassa on monia vehreitä, keidasmaisia korttelipihoja, jotka lisäävät asumisviihtyvyyttä ja asuntojen arvoa.

Koska sisäpihojen laittomat autopaikat ovat ongelmana ilmeisen laajasti levinnyt, tein viime viikolla valtuustossa aloitteen näiden kitkemiseksi kantakaupungin alueelta. Aloitteeni allekirjoitti 57 kaupunginvaltuutettua 85:stä. Näin suuri enemmistö saa toivottavasti kaupungin usein automyönteiset rattaat lainkuuliaiselle tuulelle.

Valtuustoaloite 23.5.2012

Helsingin kantakaupungin alueen sisäpihoilla säilytetään tuhansia autoja. Sisäpihojen parkkipaikat ovat kuitenkin pääsääntöisesti asemakaavan vastaisia ja pysäköinti siten laitonta

Sen sijaan että kantakaupunkialueen korttelipihat olisivat asemakaavan mukaisesti kaikkien asukkaiden yhteisessä virkistyskäytössä, ne on usein varattu harvojen asukkaiden autoille. Kaupungin laiminlyödessä lain valvonnan kärsijöiksi jää moninkertainen määrä vapaa-aikaansa viettäviä asukkaita. Erityisen ongelmallinen tilanne on juuri kantakaupungissa, jossa rauhallisia paikkoja on vähän.

Asukkaiden yhteisessä käytössä olevat sisäpihat lisäävät viihtyvyyttä ja kannustavat ihmisiä huolehtimaan yhteisestä elinympäristöstään, kun taas asfaltoidut, parkkipaikoille pyhitetyt sisäpihat rajoittavat korttelipihojen kehittämistä ja aiheuttavat myös väliinpitämättömyyttä. Harvojen asukkaiden käytössä olevista parkkipaikoista kerätyt korvaukset eivät ole missään suhteessa käytetyn maan arvoon tai muodostuvaan haittaan.

Kaupunki ei puutu käytännössä millään tavalla tähän laittomaan toimintaan, paitsi tilanteessa, jossa tontille haetaan uutta rakennuslupaa esimerkiksi ullakkorakentamista varten.

Me allekirjoittaneet valtuutetut vaadimme, että kaupunki ryhtyy toimiin laittomien parkkipaikkojen poistamiseksi kortteleiden sisäpihoilta ja edesauttaa siten osaltaan sisäpihojen kehittämistä virkistyskäyttöön.

Tuuli Kousa (Vihr.)