Arkisto kuukaudelle maaliskuu, 2013

Kaupunginhallitus 4.3.2013

tiistai, maaliskuu 5th, 2013

Vihreiden kaupunginhallitusryhmän vetäjänä raportoin viikoittaisista kokouksista etu- ja jälkikäteen Helsingin vihreille luottamushenkilöille. Olen miettinyt, kiinnostaisivatko asiat myös blogissani. Kirjoitan jatkossa kokouksista ainakin silloin, kun asialistalla on jotain erityisen kiinnostavaa.

Eilinen kaupunginhallituksen kokous oli pitkä ja jännittynyt. Äänestimme pitkän kaavan mukaan Helsingin veroparatiisiselvityksestä sekä kuntarakennelakiluonnoksesta ja saimme yksityiskohtaisen selvityksen katujen talvikunnossapidon kehittämisestä sekä katsauksen kaupunkipyöräjärjestelmän hankinnasta. Lisäksi listalla oli mm. Päiväkoti Jaalan rakentaminen Jätkäsaareen (rakennustyöt alkavat tänä keväänä, valmista tulee arviolta toukokuussa 2014 – ei ole halpaa pelkän tilavuokran ollessa 235 eur/kk/lapsi, mutta hienoa että Jätkäsaareen tulee nopeasti palveluja), kaava-asioita ja Sonera Stadiumin katsomon lasitus.

Veroparatiisiselvitys

Kovin vääntö käytiin veroparatiisiselvityksestä ja siitä, kuinka Helsinki voisi välttää yhteistyötä veroparatiiseja hyödyntävien yritysten kanssa. Koska agressiivinenkin verosuunnittelu on Suomessa laillista, kuntien vaikutusmahdollisuudet ovat hyvin rajalliset. Tehokkaimmat keinot löytävät kansalliselta ja kansainväliseltä tasolta. Päädyimme vihreiden ehdotuksesta laatimaan maan hallitukselle kirjeen, jossa pyydetään sitä ministeri Urpilaisen johdolla tiukentamaan kansallista lainsäädäntöä ja lobbaamaan kv-lainsäädäntöä veroparatiisien säätelemiseksi. Lisäksi saimme läpi ehdotuksen, että Helsingissä toteutetaan pilotti, jossa tarjouskilpailuun osallistuvilta yrityksiltä vaaditaan maakohtaisten tilinpäätöstietojen julkaisemista läpinäkyvyyden lisäämiseksi. Palaamme asiaan vielä tämän vuoden aikana saatuamme hallitukselta vastauksen ja kuultuamme, kuinka Malmössä käynnissä oleva vastaava mutta syvällisempi selvitys antaa eväitä veroparatiisien torjuntaan.

Kaupunkipyörät

Vuosia kestäneen väännön tuloksena näyttää siltä, että saamme Helsinkiin ensi keväänä 500 mainosrahoitteista kaupunkipyörää. Järjestelmän suunniteltu kokonaislaajuus on 1500 pyörää ja 150 pyöräasemaa, mikä on sekin vielä kansainvälisesti pientä (vrt. Pariisissa 20 000 pyörää), mutta suuri askel meille. Kyseessä on ns. Pariisin mallin toisinto eli tulossa on kunnon vaihdepyöriä ja todellinen vaihtoehto niin kävelemiselle kuin joukkoliikenteelle ja autoilulle. Ilkivaltaa ehkäistään sillä, että pyörän käyttöönotto edellyttää tunnistautumista luottokortilla tai matkakortilla. Laskennallisia terveyshyötyjä luvataan arviolta 3,4 milj. euron edestä/vuosi.

Olen itse käyttänyt kaupunkipyöriä toistaiseksi vain Pariisissa. Siellä systeemi toimii mainiosti. En ole viime kerroilla tarvinnut metroa kuin lentokenttämatkoihin, ja mitä enemmän kaduilla on pyöriä, sitä turvallisempaa pyöräily massan jatkeena on.

JCDecauxilta on nyt sitova tarjous ensimmäisen pyöräerän toimittamiseksi. Käyttämaksuihin on tarjolla eri vaihtoehtoja. Sopimus tehdään 10 vuodeksi 2027 asti.

Katujen talvikunnossapito

Saimme kattavan selvityksen talvikunnossapidon kehittämisestä, mutta asia jäi viikoksi vielä pöydälle informaatiotulvan ollessa suuri.

Tutkimusten mukaan ilmastonmuutos lisää näillä leveysasteilla sateita, ja takana onkin kolme erityisen lumista talvea. Esimerkiksi Tukholmassa on jouduttu sulkemaan katuja, mutta Helsingissä ei. Pyrkimyksenä on pitää kaupunki toimintakunnossa ympäri vuoden ja vuorokauden.

Talvikunnossapidon budjetti on kasvanut 8 % vuodesta 2009, mutta se on edelleen suhteutettu ns. normitalven volyymiin. Jo tässä vaiheessa tiedetään, että tällekin vuodelle budjetoitu 22,6 milj. euroa tulee ylittymään runsaan lumen kuljetuksen takia. Tavanomaisena talvena kuljetetaan noin 40 000 lumikuormaa, tänä vuonna on viety jo 177 000 kuormaa.

Muita ajankohtaisia teemoja ovat mm. liukkaudentorjunta ja autojen talviaikainen säilöminen. Vuonna 2011 liukastumiskorvausta maksettiin 392 teur, joten liukkaudentorjunnan tehostaminen maksaa itsensä konkreettisestikin takaisin. Autoja yritetään saada pois kaduilta osoittamalla erillisiä paikkoja talviaikaiseen säilömiseen (Tattarisuo, Kalasatama) ja ylimääräistä toritilaa ja kenttiä asukaspysäköinnin helpottamiseksi (esim. Kasarmintori ja Hesperian esplanadin kenttä). Samalla vuoropysäköintiä lisätätään katujen kunnossapidon helpottamiseksi ja raitioliikenteen sujuvoittamiseksi.

Kotikaupunginosassani Etu-Töölössä kaupunki on vastannut jalkakäytävien hoidosta 90-luvun puolivälistä saakka ja kokemukset ovat olleet hyviä. Tarkoituksena on laajentaa kaupungin vastuuta Katajanokalle 2014 ja asteittain koko kantakaupunkiin 2020 mennessä.

Toistaiseksi ollaan kuitenkin vielä kiinteistöjen ja huoltoyhtiöiden varassa. Kaupunki valmistelee parhaillaan taloyhtiöille ohjeistusta siitä, miten jalkakäytävien kunnossapitoa pitäisi hoitaa. Kysyttäessäni jalkakäytäville varoituksena katolta putoavasta lumesta ja jäästä asetetuista puomeista saimme kuulla, että Oulussa näin toimivia taloyhtiöitä sakotetaan katutilan luvattomasta haltuunotosta. Ajattelinpa tehdä valtuustoaloitteen.