Arkisto kuukaudelle syyskuu, 2013

Kaupunginhallitus 23.9.2013

sunnuntai, syyskuu 22nd, 2013


Kun nyt viimein päivittämisen makuun pääsin, ohessa vielä huomisen kaupunginhallituksen lista kommenttien kera. Teen tällaisen koonnin joka viikonloppu taustaryhmälleni eli vihreille luottamushenkilöille. Huomisen esityslistalla on mukana mm. automaattimetron tilannekatsaus ja kaupungin taidemuseon johtajavalinta.


VALTUUSTOON MENEVÄT ASIAT

KAUPUNGINJOHTAJA


1 Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan varajäsenen valinta

Demarien Jasna Mieskoski eroaa. Valitaan Petra Jääskeläinen Risto Kolasen uudeksi varajäseneksi.


KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 Lauttasaaren tontin 31038/12, katualueen ja maanalaisten tilojen asemakaavan muuttaminen (nro 12079, Lauttasaaren ostoskeskus)

Asemakaavamuutos mahdollistaa uuden ostoskeskus- ja asuinrakennuksen rakentamisen nykyisen ostarin tilalle. Ostoskeskukseen tulee myös metroaseman sisäänkäynti, maanalaisia parkkipaikkoja, liityntäpysäköintia ja pyöräpaikkoja. Tontin kerrosala kasvaa 5 400 km2:sta 18 360 km2:iin, josta asuntokerrosalaa 9 540 km2. Esitys on muuten kaupunkisuunnittelulautakunnan esityksen mukainen, mutta AM-ohjelmaan viitaten on luovuttu perheasuntojen 80 neliön keskipinta-alavaatimuksesta.


2 Laajasalon korttelien 49287- 49297 ja puisto-, vesi- ja katualueiden sekä venesataman asemakaavan hyväksyminen (nro 12130, Kruunuvuorenranta, Haakoninlahti 2)

Pyysimme viime kokouksessa pöydälle lähinnä saadaksemme vielä selvityksen merellisen tukikohdan suunnitelmasta ja vaikutuksista kaavaan.

Eli: Kruunuvuorenrannan tehokkaimmin rakennetun alueen kaava. Noin 12 000 asukkaan korkeatasoinen asuinalue. Itärantaa kohden madaltuvaa kerrostalovaltaista rakentamista, isoja yhteispihoja, ratikan ja bussin päättärit, rantasaunarivistö, venesatama ja “liikuntaviraston merellinen tukikohta”, joka edellyttää arviolta 13-15 meuron rahoiusta, jota ei ole varattu investointiraamiin ja jonka toteutuminen on siten varsin epävarma. Mikäli hanke ei etene, tontti jäänee autioksi pitkäksi aikaa.

Alueen kunnallistekniikkaa on tarkoitus ryhtyä rakentamaan jo tänä vuonna, asuintaloja ensi vuonna. Kun nyt Kruunusillatkin etenee, saadaan ihan mahtava alue hyvien yhteyksien päähän.


SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

1 Taidemuseon johtajan virkaan ottaminen

Ritva Viljanen esittää tehtävään taidemuseon johtokunnan enemmistön mukaisesti Ateneumin nykyistä johtajaa FM Maija Tanninen-Mattilaa 6 800 euron kk-palkalla. Tehtävään oli 21 hakijaa, joista neljä kutsuttiin haastatteluun. Johtokunnan äänestyksessä meidän ryhmä hajosi Kirsikka Moringin esittäessä Pontus Kyanderia ja Pauli Waroma äänesti Tanninen-Mattilan puolesta. Pohjaesitys voitti äänin 5–3. Tanninen-Mattilan valintaa perustellaan ylivertaisella johtamiskokemuksella. Hänellä on laaja-alainen kuvataiteen tuntemus ja valmiit verkostot. Kyander on täällä vähemmän tunnettu opiskeltuaan ja toimittuaan koko työuransa Suomen ulkopuolella, ja esittelyssä viitataan myös vajavaiseen suomen kielen. Valtuusto voi halutessaan tehdä poikkeuksen kielitaitovaatimuksiin, mutta lähtökohtaisesti johtajalta edellytetään erinomaista suomea. Nähdäkseni molemmat hakijat ovat päteviä ja Kirsikka oli selvästi vaikuttunut Kyanderin osaamisesta, mutta olen kuitenkin päätynyt kannattamaan Tanninen-Mattilaa. Hän on kuulemani perusteella erittäin kokenut, pätevä ja pidettykin johtaja.

2 Opetustoimen johtosäännön muuttaminen

Valtuustostrategian yhteydessä sovittiin palvelusetelin vakinaistamisesta, eli kaupungin palvelutarjontaa voidaan täydentää palvelusetelillä ja lautakunnilla on vastuu palvelusetelin käytöstä ja sen laajentamisesta. Vastaavasti kuin sote- ja varhaiskasvatusvirastojen osalta jo päätimme, opetustoimen johtosääntö kaipaa päivitystä palvelusetelin toimeenpanemiseksi. Esitys että opetuslautakunta päättää jatkossa palvelusetelin käyttämisestä ja vahvistaa sen arvon, virastopäällikkö tuottajille asetettavista vaatimuksista ja viranhaltijoista, jotka sitten hyväksyvät palvelutuottajat asetettujen vaatimusten mukaisesti. Asiakas voi aina kieltäytyä palvelusetelistä, joten sama palvelu on järjestettävä joka tapauksessa omana toimintana tai ostopalveluna.


3 Läntisen alueen ruotsinkielisten koulujen hallinnollinen yhdistäminen

Alueen viisi ruotsinkielistä koulua yhdistetään ensi lukuvuoden alusta hallinnollisesti yhdeksi peruskouluksi, jossa on luokat 1–9 ja esiopetusta. Muutoksen taustalla on pilotti, josta saatiin hyviä kokemuksia mm. koulujen yhteistyöstä ja opetuksen yhtenäistämisestä. Oppilaaksiottoalueena toimii koko alue. Koululla on yhteinen rehtori, budjetti ja johtokunta, päätoimipiste Munkkiniemessä ja muissa toimipisteissä apulaisrehtorit. Yhteinen tuntikehys mahdollistaa paremman resurssien jakamisen ja edistää yhdenvertaisuutta.


KAUPUNGINHALLITUKSEN ASIAT

KAUPUNGINJOHTAJA

3 Matti Enrothin ponsi vaihtelevien lumimäärien huomioimisesta talvikunnossapidon budjetissa

Lumimäärät vaihtelevat voimakkaasti. Viime talvet ovat olleet poikkeuksellisen lumisia. Pahin aika on ajoittunut tyypillisesti alkuvuoteen, jolloin tarvittavat budjettiylitykset ovat varhain tiedossa, joskin vuosi sitten joulukuussa oli myös paljon lunta. Parempi varautuminen edellyttää suunnitelmallisuutta ja ennakoimista. Kaupunginjohtajan aloitteesta on otettu käyttöön runsaslumisien talvien varautumissuunnitelma ja rakennusvirasto tekee yhteistyötä eri tahojen kanssa resurssien kohdentamiseksi paremmin, mutta esim. urakkasopimuksissa varautuminen tulisi kalliiksi  ja mielekkäämpänä pidetään pitäytymistä keskimääräisten talviolosuhteiden arvioissa.


4 Kaupunginmuseon johtokunnan virkamatka Liverpooliin

Lauta- ja johtokunnat tekevät kautensa aikana tyypillisesti yhden opintomatkan, jonka tavoitteena on tutustua paitsi ulkomaisiin käytäntöihin myös lautakuntakollegoihin ja keskeisiin virkamiehiin. Mikäli matkakohde on lähialueen ulkopuolella, tarvitaan kh:n päätös. Taidemuseon johtokunta lähtee loka-marraskuun taitteessa Liverpooliin tutustumaan kaupungin museoihin. Kustannusarvio on 940 eur/hlö.


5 Rakennuslautakunnan virkamatka Hampuriin

Rakennuslautakunta lähtee lokakuun alussa Hampuriin, samaan aikaan kiinteistölautakunnan kanssa. Tarkoituksena tutustua mm. Hafen City’n  ja IBA-asuntomessuihin. Kustannusarvio on 864 eur/hlö. Siellä nähdään, sillä itsehän matkustan parin viikon päästä Berliiniin ja Hampuriin kiinteistölautakunnan mukana, vauva repussa.


RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

1 Lausunto Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta 2014 – 2017

Ilmaistaan huoli valtion rahoituksen riittämättömyydestä. Toivotaan pidempää suunnitellusykliä epävarmuuden vähentämiseksi. Valtion tulee osaltaan luoda edellytykset kansantaloudellisesti tärkeän työssäkäyntialueen kehittämiselle ja maankäytön tiivistämiselle. Liikennepoliittisen selonteon mukaan voimakas panostus raideliikenteeseen ei lyhyellä aikavälillä vähennä tieverkon kehittämistarvetta. Suunnitelmasta puuttuu meille tärkeitä hankkeita.


2 Automaattimetron tilannekatsaus

Merkitään puolivuosittainen tilannekatsaus tiedoksi. Projektin valmiusaste oli elokuun lopussa 55,8 %. Kolmeen vanhaan M100-metrojunaan on tehty automaattimetron vaatimat tekniset muutokset. Ne on katsastettu ja takaisin liikenteessä. Syksyn aikana ajetaan öisin automaaattiajotestejä järjestelmän toimivuuden ja turvallisuuden varmistamiseksi. Seuraavana vuorossa on kolme M200-junaa, joista yksi on jo luovutettu Siemensille. Asennukset ovat myöhässä sovitusta ja erityisesti automaattisten laituriovien suunnittelussa ja turvaratkaisuissa on ongelmia. Myös uusien junien toimitusaikataulu on haasteellinen. Tavoitteena on edelleen Länsimetron käyttöönotto vuodenvaihteessa 2015/2016 ja täysin automaattiseen ajoon olisi tarkoitus siirtyä loppusyksystä 2016.


3 Valtuutettu Jarmo Niemisen toivomusponsi metsäisen suojeluverkon luomisesta

Pyysimme viikko sitten pöydälle. Suojeluverkon luomiseen suhtaudutaan myönteisesti osana käynnissä olevaa yleiskaavatyötä: metsäinen suojeluverkosto otetaan huomioon, ja sitä varten teetetään tarvittavat luontoselvitykset. Yleiskaavan yhteydessä suunnitellaan virkistysalueverkosto, joka sisältää keskisimmät metsäkohteet ja mahdollistaa myöhemmin suojeluverkoston perustamisen. Tavoite olisi tulossa osaksi yleiskaavan toteuttamisohjelmaa, mutta vastauksessa painottuu enempi virkistys-, ei metsäinen suojeluverkko, josta nähdäksemme valtuustostrategiassakin jo sovittiin.


KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 Lausunto Helsingin hallinto-oikeudelle kaupunginvaltuuston päätöksestä tehdyn valituksen johdosta Haagan kortteleita 29179 ja 29180 ym. koskevassa asemakaava-asiassa nro 12168 (Hopeapolun ympäristö)

Lausunnossa esitetään kaavavalituksen hylkäämistä perusteettomana.

“Nykyisin käytössä oleviin asemakaavamerkintöihin ei kuulu enää asuntolatyyppisten kerrostalojen korttelialuetta (AKS).  Kaavamuutoksen yhteydessä on siten johdonmukaista muuttaa vanhentunut kaavamerkintä nykyisin käytössä olevaksi kaavamerkinnäksi. Asuinkerrostalojen korttelialueelle (AK) voidaan sijoittaa myös asuntolarakennuksia tai palveluasuntoja. Tämä on tuotu esiin myös kaupunginvaltuuston päätöksessä, jossa on todettu, että kaavamerkintä AK mahdollistaa opiskelija-asuntolan sijoittamisen korttelialueelle.”


2 Haagan, Lassilan korttelien 29179 ja 29180 sekä katualueiden (Hopeapolun ympäristö) asemakaavan muutoksen nro 12168 määrääminen   osittain voimaan ennen lainvoimaisuutta

Valitus kohdistuu vain yhden korttelin käyttötarkoitukseen, joten muilta osin ei liene ongelma määrätä asemakaavamuutos osittain voimaan.


3 Pekka Saarnion ponsi asukastilojen järjestämisestä ja kulttuuri- ja asukastila Mellarin toiminnan kehittämisestä

Kaupungin tukema asukastila Mellari sijaitsee nykyisessä ostoskeskuksessa, joka ollaan purkamassa ja jonka tilalle ollaan rakentamassa asuntoja. Saatujen lausuntojen mukaan alueella on useita tiloja, joissa toiminta voisi jatkua. Ainakin kirjasto on kiinnostunut yhteistyöstä ja tilakeskuksessa on meneillään tarveselvitys kirjaston saamiseksi alueelle. Lisäksi tekeillä oleva selvitys asukastalotoiminnasta on valmistumassa tämän vuoden aikana. Lausunnon mukaan kh pitää Mellarin toimintaa suuressa arvossa ja luottaa sen jatkuvan, vaikka tarkempi kuvio on vielä auki.


4 Maanalaisen alueen varaaminen Kiinteistö Oy Valtakulmalle (2. kaupunginosa, Kluuvi, asema-aukio)

Kiinteistölautakunnan esityksen mukainen ehdotus, että varataan asematunnelin ja valtakulman korttelin välissä asema-aukion alla sijaitseva alue liikekeskuksen laajentamismahdollisuuksien selvittämiseksi. Tämä valtakulman liikekeskus on yhtä kuin keskustan Sokoksen ja Vaakunan ym. kortteli.

Hakija perustelee laajennustoivettaan mm. S-marketin ahtaudella ja esittelijä alueen varaamista sillä, että hanke voisi parantaa keskustan palvelutarjontaa ja kilpailukykyä.


5 Ruskeasuon tontin varaaminen NCC Rakennus Oy:lle hotelli-, liike- ja palvelutilojen suunnittelua varten (Ruskeasuo, tontti 16748/5)

NCC on kehittänyt Ruskeasuon alueelle business park –kokonaisuutta mm. rakentamalla toimitaloja Mannerheimintien päähän. Nyt ollaan varaamassa tontti hotellin (270 huonetta), päivittäistavarakaupan (maan tasalla 1900 m2), parkkihallin (alustava toive 600 paikkaa) ja liiketilan (1000m2 kuntosali, lääkärikeskus tms.) suunnittelua varten. Pääkäyttäjäksi olisi tulossa hotelliyrittäjänä tuntemattomampi Forenom. Ilmeisesti aluetta on markkinoitu hotteliyrittäjille pidempään ja alustava varauskin toiselle toimijalle jo oli, mutta kiinnostus on ollut rajallista.


SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

1 Lausunto toimiva lastensuojelu -selvitysryhmän raportista ja lastensuojelun laatusuositusluonnoksesta

Lastensuojelun toimintaympäristö on muuttunut viime vuosina ja asiakasmäärät kasvaneet. Selvitysryhmä on esittänyt yhteensä 54 toimenpidettä puutteiden korjaamiseksi. Lausunnossa kh:n mukaan mm. lakia tulisi muuttaa siten, että lastensuojeluilmoitus tehtäisiin aina poliisille, jos lapsen hengen tai terveyden katsotaan olevan vaarassa ja osallisuuden vahvistamista pidetään tärkeänä. Koko lausunto löytyy täältä.

2 Virkojen perustaminen ja virkanimikkeiden muuttaminen sosiaali- ja terveysvirastossa

Perustetaan uusia virkoja sellaisten tehtävien hoitamiseksi, jotka itsessään virkasuhdetta edellyttävät – niissä käytetään julkista valtaa. Samalla muutetaan nimikkeitä ja korjataan palkkoja sekä alas että ylös. Asianosaisia henkilöitä on kuultu.


SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

1 Sirkku Ingervon ponsi iltapäivätoiminnan järjestämisestä 1-2 luokkalaisille lukuvuonna 2013-14

Määrärahaa nostettiin 160 tuhannella eurolla, mikä riittänee paikan järjestämiseen kaikille hakuajan puitteissa hakeneille olettaen että n. 200 vanhempaa peruu kuten ilmeisesti tyypillistä. Näille peruutuspaikoille pyritään sitten sijoittamaan myös hakuajan umpeuduttua hakeneita. Talousarvioehdotuksessa pitäisi olla huomioituna väestönkasvun perusteella lisääntyvä kysyntä.


2 Mari Holopaisen ponsi golfkentän avoimemman käytön mahdollisuuksista

Vastauksessa viitataan aiempaan, vuoden 2009 sopimusneuvotteluun, jossa avointa käyttöä lisättiin mm. nostamalla vieraiden tasoitusrajoja naisille (ilmeisesti) tavanomaiseen 36:een ja miehille tiukkaan 30:een. Näitä edelleen tiukahkoja rajoja perustellaan sillä, että alueella on suosittuja ulkoilureittejä ja pelaajilta voidaan siksi edellyttää taitoa. Lisäksi klubi on oma-aloitteisesti höllentänyt jäsenten etuoikeuksia peliaikojen varaamisessa, ja viime vuonna vierailijat pelasivat noin kolmanneksen vuoden aikana pelatuista kierroksista. Mukana luvussa on ilmeisesti juniorien farmitoiminta, johon osallistuu 120 nuorta ja heistä 80 on ei-jäseniä. Mikäli avoimuutta haluttaisiin vieläkin lisätä, pitäisi käydä uudet sopimusneuvottelut.

Eräänä sunnuntaina, kesän jälkeen

sunnuntai, syyskuu 22nd, 2013


Kuten jotkut tietävätkin, perheemme kasvoi keväällä toisella lapsella. Ihmeellinen, kaunis Arne Oiva syntyi aurinkoisena pakkaspäivänä maaliskuun puolessavälissä. Olen päivätyöstäni äitiysvapaalla vuoden loppuun, mutta kunnallispolitiikassa kaupunginhallitusryhmämme puheenjohtajana täysillä mukana. Harmillisesti blogin pitäminen on jäänyt. Toimin kaupunginhallituksen asioissa ryhmämme pääneuvottelijana, missä riittää tekemistä, etenkin yhdistettynä lapsiperhearkeen ja kesän yli kestäneeseen putkiremonttiin. Viimein pääsimme sentään takaisin kotiin ja pölyn läpi näkyy taas valoa. Enää on puoli omaisuutta purkamatta laatikoista. Jokainen kotiin jätetty kippo ja kuppi on pitänyt tiskata remonttipölystä, luonnollisesti. Mutta oma koti!

Kesän kohokohtia olivat kaupunginhallituksen opintomatka Torinoon ja Milanoon, jossa tutustuimme mm. designiin ja teemavuoden hyödyntämiseen kaupunkimarkkinoinnissa, pitkä viikonloppu vaeltamassa Aostan laaksossa Torinosta pohjoiseen, sekä myöhäiskesän reissu New Yorkiin. Kaksi pientä lasta matkassa tuo uuden ulottuvuuden suurkaupunkilomailuun, mutta New Yorkissa on hienompia leikkipuistoja kuin Helsingissä ja maailman parhaat hampurilaiset upposivat myös uhmaikäiseen 3-vuotiaaseen. Vuokrasimme Airbnb:n kautta asunnon viehättävästä Carroll Gardensin kaupunginosasta Brooklynista, jossa on luomuruokakauppoja ja joogasaleja vähän joka kulmassa.

P.S. Pidin mm. kesäkuussa valtuustossa vihreiden ryhmäpuheen viime vuoden tilinpäätöksestä. Tallennan sen tähän alle arkistointimielessä kuten aikaisemmatkin tärkeät, valmistellut puheeni, vaikkei se ole enää aivan ajankohtainen.

P.P.S. Tiesithän, että kaupunginvaltuuston kokouksia voi seurata livenä tai tallenteina Helsinki-kanavalta. Minun puheenvuoroni löytyvät lisäksi keskitetysti täältä, joskin keskustelusta irrotettuna ne ovat taatusti hoopoja. Kaupunginhallituksen jokaviikkoiset kokoukset ovat valitettavasti suljettuja, mutta niistä raportoin mm. facebook-sivullani ja silloin tällöin täällä blogissa.



19.6.2013 Vihreiden ryhmäpuhe vuoden 2012 tilinpäätöksestä


Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Aivan ensiksi haluan kiittää tarkastuslautakuntaa jälleen kerran perinpohjaisesta työstä. Tarkastuslautakunnan tehtävänä on kuntalain mukaan arvioida, ovatko valtuuston asettamat tavoitteet toteutuneet. Jo tästä syystä nyt käsillä oleva paperi on kiinnostavimpia, joka valtuutetun käsien lävitse vuodessa kulkee. Valtuutetuille käsiteltävät asiat ovat tuttuja, mutta arviointikertomus antaa uuden näkökulman kaupungin toiminnan tarkasteluun. Ennen kaikkea se seuraa sitä, miten hyvin kaupunkilaisten tahto on kaupungin käytännön toiminnassa toteutunut.

Itse tilinpäätöksestä haluan nostaa esiin joukon karuja lukuja: Kaupungin menokasvu lähes kaksinkertaistui viime vuonna, mutta tulot eivät kasvaneet samaa tahtia. Jos jotain hyvää, kunnallisverotulot kasvoivat 4 prosenttia ja kiinteistövero reilun prosentin, mutta kun yhteisöveron tuotto heikkeni samana aikana 21 prosenttia, tilanne on huolestuttava.

Kaupungin tilinpäätös osoittaa 138, 9 miljoonan euron ylijäämää, mutta vain ja ainoastaan liikelaitosten ansiosta. Ilman niitä vuoden 2012 alijäämä olisi ollut lähes 43 miljoonaa euroa. Palvelutuotantomme rahoitus on erityisen riippuvaista Helsingin energian tuloutuksesta. Tämä on kuitenkin savijaloilla seisovaa rahaa, jonka ei voida monestakin syystä edellyttää pysyvän nykyisellä tasolla.

Viime vuoden lopussa meillä oli velkaa hieman alle 2 000 euroa asukasta kohti, määrä jonka hartiamme vielä hyvin kantavat, mutta hyvinvoinnin turvaamiseksi meidän on kyettävä hillitsemään menokasvua niin, että menot eivät kasva jatkuvasti tuloja nopeammin. Hankaluus syntyy siitä, miten rakentaa samaan aikaan sekä sosiaalisesti ja ekologisesti että myös taloudellisesti kestävää kaupunkia. Sellaisen kaupungin olemme lapsillemme velkaa.

Suurimmalle osalle asukkaistaan Helsinki on vaikeasta taloustilanteesta huolimatta parempi paikka asua ja elää kuin koskaan ennen. Jotta näin olisi myös jatkossa, meidän on päättäjinä hahmotettava olennainen ja uskallettava tehdä välillä vaikeita, välillä rohkeita päätöksiä.

Nostetaan esiin muutamia keskeisiä ongelmakohtia.

Ensinnäkin: tarvitsemme lisää työtä ja koulutusta. Kaupungin toimeentulotukimenot ylittyivät viime vuonna noin 22,7 milj. eurolla, mikä kertoo jostain isommasta. Jotta Helsinki pysyy elinvoimaisena ja helsinkiläiset voivat hyvin, tarvitsemme lisää työtä.

Aloitan nuorista: Helsingissä on yli 9 000 syrjäytymisriskissä olevaa nuorta. Peräti 20 prosenttia 20–29-vuotiaista on ilman toisen asteen koulutusta.  Toistan, viidennes. Tämän joukon työura jää tilastojen perusteella 20 vuoteen, mikä on paitsi kansantaloudellisesti, myös inhimillisesti kestämätöntä. Nuorisotakuun toteuttaminen on aivan mielettömän tärkeä tavoite. Me emme saa antaa sen karata käsistämme, ja siksi onkin helppoa yhtyä huoleen paitsi ammatillisen koulutuksen myös oppisopimuspaikkojen riittävyydestä ja maahanmuuttajien suomenkielen opetuksen tarpeesta. Nuori ei syrjäydy yhdessä yössä ja siksi erityisesti lapsiperheiden köyhyys ja tukiverkostojen vähäisyys kannattaa ottaa vakavasti päätöksenteossa.

Ja sitten kypsässä iässä oleviin: Helsinki näyttää omilla toimillaan työnantajana hyvää esimerkkiä: kaupungin palveluksessa olevien työurat pitenevät.  Toivottavasti myös maan hallitus tai viimeistään seuraava hallitus hoitaa myös oman tonttinsa ja ryhtyy toimiin eläkeiän nostamiseksi, koska se on valitettavasti asia joka ei ole tämän valtuuston käsissä.

Ongelmakohta kaksi: Asumisen kalleus on yhä vakavampi ongelma. Helsinki kasvaa, mutta asuntotuotanto ei pysy perässä. Ostin ensimmäisen yksiöni ollessani 24-vuotias opiskelija, pankkilainalla 100 tuhannella eurolla. Nyt samalla rahalla ei saisi samasta kaupunginosasta puoltakaan siitä asunnosta. Myös perheasuntojen hinnat karkaavat ihmisten ulottumattomiin, ja nyt puhutaan työssäkäyvästä keskiluokasta. On järjetöntä, että helsinkiläiskaksion hinnalla saisi talon paitsi melkein mistä vaan Suomen kunnasta myös joistain maailman metropoleista.

Tarkastuslautakunta huomauttaa aivan oikein, että asuntotuotantoa on sujuvoitettava. Kaavaprosessia on kevennettävä ja kaavamääräyksiä väljennettävä. Vihreä valtuustoryhmä aloittaisi tarpeettomista väestönsuojista ja ennen kaikkea parkkipaikkanormista: Helsinkiläisten autoton enemmistö maksaa siitä asunnoissaan kovan hinnan. Seurauksena Helsinki kaavoittaa tehottomasti ja menettää verotuloja naapurikuntiin.

Kaavavaiheen ratkaisuilla on suuri vaikutus alueen ja rakennusten lopullisiin investointi- ja käyttökustannuksiin, ja kuten kaupunginhallituskin lausunnossaan toteaa, meidän pitää varmistaa ettei kaavoista tule liian kalliita toteuttaa. Hyvä esimerkki kalliista suunnittelusta on Koivusaaren kaava, jossa 100 miljoonan arvoinen kansi moottoritien päälle siirsi koko hankkeen hamaan tulevaisuuteen. Ilman kallista monitasoratkaisua Koivusaaren rakentaminen voitaisiin aloittaa kannattavasti vaikka huomenna.

Kolmas räikeä ongelmakohta on sellainen, jonka luulisi kiinnostavan valtuustoa aivan erityisesti. Demokratian, kaupungin johtamisen ja kuntalaisten tahdon toteutumisen kannalta on hyvin huolestuttavaa, että  talousarvion 101 sitovasta toiminnallisesta tavoitteesta toteutui vain 77 – eli 76 prosenttia. Jokainen sitova tavoite on tiukkojen, demokraattisten neuvottelujen tulos. Onko niin, että esitämme epärealistisia tavoitteita, vai niin, että toiminnallisia tavoitteita ei kunnioiteta tarpeeksi kaupungin virkamiesjohdossa?

Erityisesti ilmasto- ja liikenneasioissa pärjäsimme huonosti. Sitovista tavoitteista jäätiin selvästi mm. seuraavissa kategorioissa: ”kaupunkirakennetta eheytetään ilmastonmuutokseen vastaamiseksi”, ”liikennejärjestelmää kehitetään kestävien liikennemuotojen edistämiseksi” ja ”liikennejärjestelmää kehitetään pääosin raideliikenteeseen perustuen joukkoliikenteen palvelutasoa nostamalla sekä kävely- ja pyöräilymahdollisuuksia lisäämällä”. Vastaavasti rakentamispalvelun tavoitteena oli vähentää energian kokonaiskulutusta 2 prosentilla, mutta kulutus päinvastoin kasvoi 13,4 prosentilla. Lastemme tulevaisuuden kannalta väitän, että nämä olisivat melkeinpä niitä kaikkein keskeisempiä tavoitteita.

Lopuksi ja samasta aiheesta jatkaakseni: millään edellämainitulla ei ole juuri merkitystä, ellei tulevaisuus ole ekologisesti kestävällä pohjalla. Olemme juuri valtuustostrategian yhteydessä sitoutuneet vähentämään hiilidioksidipäästöjämme 30 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Tämä edelleen varsin maltillinen tavoite ei todellakaan nosta meitä edelläkävijöiden joukkoon, mutta kannustaa toivottavasti parantamaan energiatehokkuutta ja vähentämään päästöjä. Liian usein tuntuu, että olisi käynnissä joku muka tulenpalavampi kriisi, joka lykkää maapallon pelastamista.

Arvoisa puheenjohtaja, näiden huomioiden saattelemana vihreä valtuustoryhmä puoltaa vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksymistä.