Arkisto kuukaudelle tammikuu, 2017

Kahdella puolella pöytää?

maanantai, tammikuu 16th, 2017

Kauppalehden Arno Ahosniemi pohtii tänään Kauppalehden kolumnissaan edellytyksiäni sovittaa yhteen Helsingin kaupunginvaltuuston puheenjohtajan tehtävä, johon vihreiden ryhmä minua esittää, sekä päivätyö OPssa yhteiskuntasuhteiden, mediasuhteiden ja vastuullisuuden johtajana.

Esteellisyyskysymykset ovat tärkeitä, ja niitä on hyvä pohtia avoimesti. Koska kuntapolitiikkaa tehdään lähtökohtaisesti työn ohessa, moni joutuu jossain vaiheessa jääväämään itsensä päätöksestä tai toisesta.

Valtuuston puheenjohtajaa ja valtuutettuja koskevat samat laista kumpuavat esteellisyyssäännöt: valtuutettu on kuntalain mukaan esteellinen käsittelemään asiaa, joka koskee henkilökohtaisesti häntä tai hänen läheistään.

Aiemmassa työssäni johtajana konsulttipuolella esteellisyyskysymysten kanssa piti olla jatkuvasti hereillä. OPssa olen työskennellyt nyt reilut kaksi vuotta, eikä vastaan ole tullut tilanteita, joissa olisin ollut esteellinen. Aiempaan työhön verrattuna oman ammatin ja yhteiskunnallisten luottamustehtävien yhdistämisessä haastavinta eivät ole olleet esteellisyyskysymykset, vaan ajankäytön hallinta.

Ahosniemen kuvailemaa “samaan aikaan kahdella puolella pöytää” -tilanteita ei ole syntynyt. Kunnallista päätöksentekoa läheltä seuraavat tietävät, että kaupunginvaltuuston puheenjohtajan tehtävä on huomattavasti seremoniallisempi kuin vaikkapa kaupunginhallituksen jäsenen tehtävä. Mikäli tilanne tästä muuttuu, arvioin tilannetta tietysti uudelleen. Jo valtuuston puheenjohtajuus muuttaa tilannetta siten, että en koe olevani oikea henkilö esimerkiksi edustamaan OPta kaupunkiin liittyvissä tilaisuuksissa.

Läpinäkyvyys on toimivassa, äänestäjien etua ajavassa poliittisessa järjestelmässä keskeinen arvo. Mikäli lain mukaiset esteellisyysperiaatteet eivät tällä hetkellä tunnu riittäviltä, eduskunnan tulee tiukentaa niitä. Mielestäni olisi kuitenkin iso menetys, jos yksityisellä sektorilla työskentelevät suljettaisiin pois kunnallisesta päätöksenteosta. Ja jos yksityisellä sektorilla työskentelevät suljetaan ulos, olisivatko seuraavana vuorossa esimerkiksi ay-liikkeessä tai kunnissa työskentelevät?

Niin kauan kuin kuntapolitiikka on luottamustoimi, harvalla on varaa jättäytyä omaan piikkiin pois työelämästä. Töissä olen lojaali työnantajalleni, politiikassa helsinkiläisille. Jos näiden välille syntyy ristiriita, jäävään itseni päätöksenteosta.