Sanalla ‘energia’ tagitettu.

Direktiivi on ystävä

torstai, huhtikuu 17th, 2014


Iltalehden eilinen nettiuutinen kirkui EU:n vievän kahvinkeittimetkin. “EU:lta julma temppu kahvinystäville!” Kuinka kehtaavat.

Ihan näin kurjasti asiat eivät tosiaankaan ole. 2015 alusta lähtien myytävissä kahvinkeittimissä on oltava automaattinen aikakatkaisu – jonka senkin saa halutessaan pois päältä.

Miksi Iltalehti ja Talouselämä uutisoivat energiatehokkuusdirektiivin näin? EU:lla ja erityisesti EU:n jäsenmaiden kansallista lainsäädäntöä ohjaavilla direktiiveillä on paha kaiku. Niistä on helppo uskoa hurjiakin tarinoita ja klikkauksia ropisee. Etäistä Brysseliä voi syyttää melkein mistä vaan.

Itse puolustin yhteistä sääntelyä viimeksi eilen vaalipaneelissa Etu-Töölön lukiossa. Mielestäni suurin piirtein rauhan jälkeen parasta Euroopassa on ihmisten ja tavaroiden liikkuvuus. Lainsäädännön harmonisointi EU:n alueella on toimivan yhteisen talousalueen edellytys. Kuvitelkaa miten hankalaa olisi tuoda markkinoille jokin tuote EU:ssa, jos jokaisella 28:lla maalla olisi omat, erilaiset säännöt ja normit. Lisäksi Suomessa usein unohdetaan, että EU on maailman suurin markkina-alue: kun EU:ssa päätetään jotain, vaikutukset ovat usein globaaleja.

EU on direktiivejä säätäessään myös suomalaisen teollisuuden asialla. Meillä Suomessa on osaamista monilla tulevaisuuden aloilla. EU luo uusia markkinoita esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjuntaan tähtäävällä sääntelyllä. Energiatehokkuuden ja cleantechin edistäminen sataa suoraan suomalaisten yritysten tilauskirjoihin.

Tuulivoima ohitti Kiinassa ydinvoiman, mitä tekee Suomi

maanantai, maaliskuu 24th, 2014


Kansainvälinen energiajärjestö IEA ennusti vuonna 2000, että 2020 Kiinassa tuotettaisiin sähköä tuulivoimalla kahdeksan terawattituntia ja ydinvoimalla 143 terawattituntia. Nyt, neljätoista vuotta myöhemmin, on kiinnostavaa katsoa miten pieleen ennuste on jo tähän mennessä mennyt.

Ydinvoiman osalta ennuste toteutunee melko tarkasti. Tuulivoiman kohdalla sen sijaan ennustettu kahdeksan terawattitunnin tuotanto saavutettiin jo vuonna 2007. Viime vuonna tuulivoima ohitti Kiinassa ydinvoiman. Tuulta valjastettiin sähköksi yhteensä 135 TWh, ydinvoimaa 110 TWh.



Mistä on kyse? Miksi IEA:n ennuste meni niin pieleen?

Pääsyy lienee se, että  energiakäsitys oli konservatiivinen ja tuulivoimaan ei uskottu varteenotettavana sähkön lähteenä. Maailman muuttui nopeammin kuin kukaan olisi voinut kuvitella. Uusiutuvan energian teknologia, sähkömarkkinat ja -verkot kehittyvät valtavin harppauksin. Aurinkovoimassa kehitys on ollut jopa tuulta huikeampaa. Yksittäisen paneelin hinta on romahtanut murto-osaan kymmenessä vuodessa.

Tästä on tehtävissä ainakin kaksi johtopäätöstä:

Ensinnäkin uusiutuvien energianlähteiden merkittävä lisääminen on paitsi uskottavan ilmastopolitiikan kannalta välttämätöntä, myös mahdollista. Lisäbonuksena uusiutuva energia tuottaa paikallisia työpaikkoja. Jos katsotaan vaikka Saksaa, uusiutuvan energian teollisuus työllistää siellä virallisten arvioiden mukaan 370 000 ihmistä. Suomessa esimerkiksi Wärtsilä on jo vahva tekijä, mutta erityisesti pienemmät kotimaiset yritykset tarvitsevat kasvun vauhdittamiseksi vahvat kotimarkkinat. Valitsemalla ydinvoiman pelaamme muiden pussiin.

Toisekseen energiavallankumous on käynnissä juuri nyt.

Suomen etu olisi, että se tapahtuisi Euroopan johdolla ja että Suomi olisi mukana. Peränpitäjille jää vain jämät tai pelkkä lasku.

Politiikassa on kahdenlaisia toimjoita: niitä, jotka keskittyvät säilyttämään olemassaolevaa, ja niitä, jotka näkevät tämän päivän uudet mahdollisuudet. Yritän kuulua mahdollisimman monessa asiassa jälkimmäisiin.

Ei tehdä Euroopasta Detroitia

torstai, maaliskuu 6th, 2014

 

Tuore Eurobarometri on kiinnostavaa luettavaa. Neljä viidestä eurooppalaisesta on sitä mieltä, että taloutta ja työllisyyttä voidaan tukea torjumalla ilmastonmuutosta ja parantamalla energiatehokkuutta. Ruotsalaisista peräti 95 prosenttia on tätä mieltä, mutta suomalaiset jäävät keskiarvon toiseen päähän. Ruotsalaisista puolet uskoo väitteeseen täysin, Suomessa vain viidennes vastaajista.

Talouden rakennemuutos ja tieteelliset faktat koskevat Suomea ja Ruotsia aivan samalla tavalla, mutta jostain syystä läntiset naapurimme näkevät tilanteessa selvästi enemmän mahdollisuuksia kuin me suomalaiset.

Tämä on aikamoinen viestinnällinen epäonnistuminen kaikilta meiltä, jotka tiedämme esimerkkien valossa, että ilmastonmuutoksen torjuntaan tarttuminen etukenossa on myös suuri taloudellinen mahdollisuus ja keino vastata käynnissä olevaan rakennemuutokseen.

Vasta viikko sitten samaan asiaan kiinnitti huomiota energia-asioihin perehtynyt professorijoukko, joka ihmetteli, miten Suomen energiapoliittinen linja poikkeaa merkittävästi läntisten naapurien, kuten Saksan ja Ruotsin linjasta. Professorit olivat huolissaan siitä, että Suomessa uskotaan muiden Euroopan maiden tehneen päätökset uusiutuvan energian lisäämisestä vain ympäristöperustein, vaikka takana ovat vahvasti elinkeino- ja talouspoliittiset pyrkimykset. Professorien mukaan kyse on energiapolitiikan uskottavuusvajeesta.

Ei ole ollenkaan yhdentekevää miten ja missä suomalaisten käyttämä energia tuotetaan. Oikeastaan mikään ei ole niin poliittista kuin energia. Ilman energiaa yhteiskunta olisi polvillaan tunneissa.

Fennovoiman uusi ydinreaktori olisi suuri ja kauaskantoinen päätös suomalaisessa energiapolitiikassa. Olkiluodon uuden reaktorin rakentamisongelmat osoittavat selvästi, että ainakaan ilmastokriisiä ei ydinvoimalla ratkaista. Ydinvoimaluvan myöntämisestä on kulunut nyt 13 vuotta. Voimalan arvellaan valmistuvan vuonna 2018, jos silloinkaan. Meillä ei ole aikaa ratkaista ilmastokriisiä laitoksilla, joiden rakentaminen kestää lähes 20 vuotta.

Uusiutuvan energian bisnes on tulevaisuuden kasvuala myös Suomessa, mutta olemmeko valmiita? Katsotaan vaikka Saksaa, jossa rakennetaan suuri osa maailman tuulivoimasta. Siellä tuotetaan energiaa, luodaan työpaikkoja ja tehdään kannattavaa bisnestä. Miksi me haluaisimme venäläisomisteisen ydinvoimalan?

Uskon että tarvitaan enemmän kovaa, vihreää talouspuhetta. Ilmastonmuutoksen torjuminen on välttämätöntä paitsi ympäristön kannalta, myös siksi että emme halua Euroopasta Detroitia, joka kieltäytyi uskomasta, että maailma muuttuu. Nyt internetissä ihastellaan rappioromanttisia kuvagallerioita autioituvasta kaupungista.

Olkiluodon ydinvoimalupapäätöksen kanssa samoihin aikoihin syntyneet lapset viettävät ylioppilasjuhliaan ennen kuin laitos tuottaa sähköä. Onko Suomen energiapolitiikassa mitään järkeä?

Ydinvoimasta

perjantai, maaliskuu 25th, 2011

Moni on kysynyt kantaani ydinvoimaan. Siispä pari sanaa siitä miten tuotamme energiaa.

Kun joku esittelee hurjia energiankulutuksen kasvuennusteita, ne perustuvat tarkoitushakuisesti kuvitelmiin, joiden mukaan Suomen energia-intensiivinen teollisuus olisi kasvu-uralla. Tiedämme kuitenkin, että totuus on päinvastainen. Paperitehtaat siirtyvät sinne, missä työvoima on edullisempaa ja raaka-ainetta kasvaa murto-osassa siitä ajasta mitä täällä. Esimerkiksi Brasiliassa eukalyptus kasvaa hakkuuvalmiiksi kuudessa vuodessa. Halpa energia ei yksin riitä pitämään perinteistä, raskasta teollisuutta Suomessa.

Jo tällä hallituskaudella myönnetyt ydinvoimaluvat nostavat Suomen ydinvoimakapasiteetin tasolle, joka ylittää omat tarpeemme nyt ja tulevaisuudessa. Kapasiteetin lisääntyessä väistämättä yhä suurempi osa ydinvoimasta menisi vientiin.

Ydinvoimaa rakennetaan halvalla ja tilapäisellä tuontityövoimalla, kun taas uusiutuva energia luo työpaikkoja, jotka ovat kotimaisia ja usein pysyviä. Ydinvoimateollisuus on ulkomaista, uusiutuva energia tarjoaa kestävän kasvun mahdollisuuksia täällä Suomessa.

Mielestäni meidän pitää ydinvoimaan sijaan valita ne energiamuodot, jotka puhtaamman energian ohella luovat uusia työpaikkoja niiden paperitehtailta katoavien tilalle. Alojen kasvuvauhtia tarkastellessa on selvää, kumpaan on järkevää sijoittaa.

Uusiutuva energia on myös järkevää aluepolitiikkaa: Se tarjoaa työpaikkoja ympäri Suomen, myös siellä missä työttömyys on kovinta.

Ympäristön kannalta vaarallisin energiamuoto ei ole ydinvoima, vaan hiilivoima. Ydinvoimalassa saattaa tapahtua onnettomuus, mutta hiilivoiman onneton vaikutus ilmastoon ja pienhiukkaspäästöinä ihmisten terveydelle on varmaa. Siksi ydinvoimaa tarvitaan siirtymäkauden ratkaisuna, kunnes energiansäästö ja uusiutuvien tarjoamat mahdollisuudet tekevät ydinvoiman turhaksi.

Riittävä kapasiteetti tätä siirtymäkautta varten on kuitenkin jo olemassa.

Ydinvoimalaonnettomuuden todennäköisyys on pieni, mutta mahdolliset seuraukset hyvin suuret. Tätä kirjoittaessani Tokion megapoliksen juomavesi ei ole turvallista lapsille.

Itselleni ydinvoiman vastustamisessa on kuitenkin epätodennäköistä onnettomuusuhkaa enemmän kyse siitä, että haluan Suomen keskittyvän kestävän tulevaisuuden mahdollistamiseen. Energiapihiys ja uusiutuva energia ovat tulevaisuuden kilpailuvaltteja. Miksi emme harjoittaisi energiapolitikkaa, joka on myös kestävän kasvun ja työllisyyden kannalta järkevää? Ydinvoima on taloudellisesti kannattamaton ratkaisu kaikille muille, paitsi sitä rakentaville energiayhtiöille. Minusta on ongelmallista ripustautua vahvasti yhteen teknologiaan ja tehdä lyhyen ajan sisällä päätöksiä, joiden kanssa tulevien sulkupolvien on elettävä – halusivatpa tai eivät.

Helsingin Energian on vastattava kasvavan ympäristötietoisen joukon kysyntään

keskiviikko, marraskuu 24th, 2010

Julkinen keskustelu ilmastonmuutoksesta tuntuu tilapäisesti laimentuneen, mutta kaupunginvaltuusto käsittelee tänään Helsingin Energian mittavaa kehitysohjelmaa. Tavoitteena on hiilineutraali tulevaisuus ja suunta on oikea, mutta matka on pitkä.

Vihreä vallankumous vaatii investointeja, joista on päätettävä nyt. Suomi on jäämässä jälkijunaan, jonka suuntaan voidaan vielä vaikuttaa. Helsingillä on siihen tilaisuus nyt. Helsingin Energiaa ohjataan poliittisesti, ja valtuusto tuntuu olevan yksimielinen vähintäänkin siitä, että EU-tason sitoumukset on täytettävä.

Itse haluan kiinnittää huomion myös Helsingin Energian kilpailukykyyn. Vihreän sähkön suosio on kasvussa. Yhä useampi vaatii uusiutuvaa energiaa sähköntuottajaltaan: meille yksityishenkilöille vihreä sähkö on helppo tapa keventää hiilijalanjälkeämme, ja yrityspuolella esimerkiksi Green Office -verkosto ajaa jäseniään uusiutuviin.

Helsingin Energia häviää kilpailussa, jos se myy ei-oota, panee asiakkaat jonoon. Toisin oli ennen, kun kilpailua ei juuri ollut. Nyt asiakas voi kuitenkin äänestää jaloillaan ja valita esimerkiksi ruotsalaisen kraft+kulturin, joka paitsi myy pelkästään vihreää sähköä myös käyttää tuottoja kulttuuriin. Ei mitenkään huono vaihtoehto, vaikka mielellään sitä tietysti tukisi nimenomaan kotimaista uusituvan energian kehitystä ja investointeja.