Sanalla ‘kasvu’ tagitettu.

Tuulivoima ohitti Kiinassa ydinvoiman, mitä tekee Suomi

maanantai, maaliskuu 24th, 2014


Kansainvälinen energiajärjestö IEA ennusti vuonna 2000, että 2020 Kiinassa tuotettaisiin sähköä tuulivoimalla kahdeksan terawattituntia ja ydinvoimalla 143 terawattituntia. Nyt, neljätoista vuotta myöhemmin, on kiinnostavaa katsoa miten pieleen ennuste on jo tähän mennessä mennyt.

Ydinvoiman osalta ennuste toteutunee melko tarkasti. Tuulivoiman kohdalla sen sijaan ennustettu kahdeksan terawattitunnin tuotanto saavutettiin jo vuonna 2007. Viime vuonna tuulivoima ohitti Kiinassa ydinvoiman. Tuulta valjastettiin sähköksi yhteensä 135 TWh, ydinvoimaa 110 TWh.



Mistä on kyse? Miksi IEA:n ennuste meni niin pieleen?

Pääsyy lienee se, että  energiakäsitys oli konservatiivinen ja tuulivoimaan ei uskottu varteenotettavana sähkön lähteenä. Maailman muuttui nopeammin kuin kukaan olisi voinut kuvitella. Uusiutuvan energian teknologia, sähkömarkkinat ja -verkot kehittyvät valtavin harppauksin. Aurinkovoimassa kehitys on ollut jopa tuulta huikeampaa. Yksittäisen paneelin hinta on romahtanut murto-osaan kymmenessä vuodessa.

Tästä on tehtävissä ainakin kaksi johtopäätöstä:

Ensinnäkin uusiutuvien energianlähteiden merkittävä lisääminen on paitsi uskottavan ilmastopolitiikan kannalta välttämätöntä, myös mahdollista. Lisäbonuksena uusiutuva energia tuottaa paikallisia työpaikkoja. Jos katsotaan vaikka Saksaa, uusiutuvan energian teollisuus työllistää siellä virallisten arvioiden mukaan 370 000 ihmistä. Suomessa esimerkiksi Wärtsilä on jo vahva tekijä, mutta erityisesti pienemmät kotimaiset yritykset tarvitsevat kasvun vauhdittamiseksi vahvat kotimarkkinat. Valitsemalla ydinvoiman pelaamme muiden pussiin.

Toisekseen energiavallankumous on käynnissä juuri nyt.

Suomen etu olisi, että se tapahtuisi Euroopan johdolla ja että Suomi olisi mukana. Peränpitäjille jää vain jämät tai pelkkä lasku.

Politiikassa on kahdenlaisia toimjoita: niitä, jotka keskittyvät säilyttämään olemassaolevaa, ja niitä, jotka näkevät tämän päivän uudet mahdollisuudet. Yritän kuulua mahdollisimman monessa asiassa jälkimmäisiin.

Ei tehdä Euroopasta Detroitia

torstai, maaliskuu 6th, 2014

 

Tuore Eurobarometri on kiinnostavaa luettavaa. Neljä viidestä eurooppalaisesta on sitä mieltä, että taloutta ja työllisyyttä voidaan tukea torjumalla ilmastonmuutosta ja parantamalla energiatehokkuutta. Ruotsalaisista peräti 95 prosenttia on tätä mieltä, mutta suomalaiset jäävät keskiarvon toiseen päähän. Ruotsalaisista puolet uskoo väitteeseen täysin, Suomessa vain viidennes vastaajista.

Talouden rakennemuutos ja tieteelliset faktat koskevat Suomea ja Ruotsia aivan samalla tavalla, mutta jostain syystä läntiset naapurimme näkevät tilanteessa selvästi enemmän mahdollisuuksia kuin me suomalaiset.

Tämä on aikamoinen viestinnällinen epäonnistuminen kaikilta meiltä, jotka tiedämme esimerkkien valossa, että ilmastonmuutoksen torjuntaan tarttuminen etukenossa on myös suuri taloudellinen mahdollisuus ja keino vastata käynnissä olevaan rakennemuutokseen.

Vasta viikko sitten samaan asiaan kiinnitti huomiota energia-asioihin perehtynyt professorijoukko, joka ihmetteli, miten Suomen energiapoliittinen linja poikkeaa merkittävästi läntisten naapurien, kuten Saksan ja Ruotsin linjasta. Professorit olivat huolissaan siitä, että Suomessa uskotaan muiden Euroopan maiden tehneen päätökset uusiutuvan energian lisäämisestä vain ympäristöperustein, vaikka takana ovat vahvasti elinkeino- ja talouspoliittiset pyrkimykset. Professorien mukaan kyse on energiapolitiikan uskottavuusvajeesta.

Ei ole ollenkaan yhdentekevää miten ja missä suomalaisten käyttämä energia tuotetaan. Oikeastaan mikään ei ole niin poliittista kuin energia. Ilman energiaa yhteiskunta olisi polvillaan tunneissa.

Fennovoiman uusi ydinreaktori olisi suuri ja kauaskantoinen päätös suomalaisessa energiapolitiikassa. Olkiluodon uuden reaktorin rakentamisongelmat osoittavat selvästi, että ainakaan ilmastokriisiä ei ydinvoimalla ratkaista. Ydinvoimaluvan myöntämisestä on kulunut nyt 13 vuotta. Voimalan arvellaan valmistuvan vuonna 2018, jos silloinkaan. Meillä ei ole aikaa ratkaista ilmastokriisiä laitoksilla, joiden rakentaminen kestää lähes 20 vuotta.

Uusiutuvan energian bisnes on tulevaisuuden kasvuala myös Suomessa, mutta olemmeko valmiita? Katsotaan vaikka Saksaa, jossa rakennetaan suuri osa maailman tuulivoimasta. Siellä tuotetaan energiaa, luodaan työpaikkoja ja tehdään kannattavaa bisnestä. Miksi me haluaisimme venäläisomisteisen ydinvoimalan?

Uskon että tarvitaan enemmän kovaa, vihreää talouspuhetta. Ilmastonmuutoksen torjuminen on välttämätöntä paitsi ympäristön kannalta, myös siksi että emme halua Euroopasta Detroitia, joka kieltäytyi uskomasta, että maailma muuttuu. Nyt internetissä ihastellaan rappioromanttisia kuvagallerioita autioituvasta kaupungista.

Olkiluodon ydinvoimalupapäätöksen kanssa samoihin aikoihin syntyneet lapset viettävät ylioppilasjuhliaan ennen kuin laitos tuottaa sähköä. Onko Suomen energiapolitiikassa mitään järkeä?

Ryhmäpuhe kaupungin talousarviosta vuodelle 2013

keskiviikko, marraskuu 14th, 2012

Vaalisunnuntaina ja vaaleja seuranneella viikolla sain ilon sukeltaa kaupungin budjettineuvotteluihin. Neuvottelut olivat melkoinen rutistus, mutta pääsimme sopuun, ja pidin tänään valtuustossa vihreiden ryhmäpuheen aiheesta:


Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Aloitimme valtuustokauden optimistisin mielin, mutta talouden epävarmuus on lisääntynyt. Välillä on vaikeaa päätellä, onko Helsinki omistuksineen vauras vai kasvavine velkoineen köyhä. Se on kuitenkin selvää, että politiikassa rahaa ei koskaan ole samassa suhteessa kuin tarpeita.

Kaupungin tulot eivät ole kehittyneet toivotulla tavalla, mutta menot ja velkataakka kasvavat. Yhtälö on hankala, sillä meidän pitäisi pystyä tekemään kaukonäköisiä panostuksia tulevaisuuteen. On rakennettava kestävästi kasvavaa kaupunkia ja huolehdittava helsinkiläisten hyvinvoinnista, olivat he sitten nuoria tai vanhoja, köyhiä tai kiireisiä. Tai köyhiä ja kiireisiä!

Meidän on suunnattava resursseja ennaltaehkäisyyn, mutta ei kuitenkaan velaksi tulevien sukupolvien kustannuksella. Kyse on sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta.

Vihreiden mielestä budjetin taso ja maltillinen lainanotto investointeihin ovat perusteltuja. Lisäksi olisi järkevää etsiä toimintatapoja, jotka parantavat samalla sekä tuottavuutta että kaupunkilaisten kuulemista. Vain olemalla selvillä todellisista tarpeista pystymme välttämään resurssien hukkaamista. Jostain pitää välillä osata myös luopua.

Kaupungin velkataakan lisäksi myös asumisen kallistuminen käy helsinkiläisten kotitalouksien kukkaroille. Helsingin on tehostettava asuntotuotantoa ja kaavoitusta. Kohtuuhintaisen asuntotuotannon tavoitteet on turvattava kuten Maankäytön ja –asumisen ohjelmassa on linjattu. Taloudellisesti tehokkainta on kaavoittaa kantakaupunkimaista ja tiivistä kaupunkia sekä tarkastella kriittisesti asuntorakentamiseen vaikuttavia kustannuksia, kuten turhien väestönsuojien ja parkkipaikkojen rakentamista. Enemmistöllä helsinkiläistalouksista ei ole autoa. Miksi silti autopaikkanormista pidetään kiinni?

Tehokas maankäyttö turvaa myös viheralueiden säilyttämisen ja kehittämisen.

Jotta syömävelkaa ei jatkossa tarvitsisi ottaa, Helsingin on oltava kaupunki, joka kannustaa tekemään, uskaltamaan ja yrittämään. Tämä onnistuu puuttumalla sosiaaliseen eriarvoistumiseen ja ekologisiin ongelmiin ajoissa, purkamalla sellaista byrokratiaa joka ei ole kaupunkilaisten hyväksi vaan hidasteeksi ja parantamalla myös yrittämisen edellytyksiä. Vihreät jakavat huolen toisaalta kestävän kasvun mahdollisuuksista, toisaalta sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta. Kumpaakaan näistä ei voi olla ilman toista.

Arvoisa puheenjohtaja, ensi vuoden talousarviosta:

Valtuuston budjettisovussa on talouden tosiasioiden rajoissa tehty useita perusteltuja lisäpanostuksia helsinkiläisten hyväksi.

Vuosia olemme puhuneet terveyserojen kaventamisesta, mutta todellisuudessa erot kasvavat edelleen. Helsingissä rikkaan ja köyhän miehen eliniänodotteeseen on revennyt jo 13 vuoden kuilu. Tämä kehitys on käännettävä, muuhun meillä ei ole vastuullisina päättäjinä varaa.

Terveyskeskusmaksun poisto on taloudellisesti pieni, mutta symbolisesti suuri päätös. Meidän on kyettävä tavoittamaan sairaat varhaisemmassa vaiheessa ja poistettava hoitoon hakeutumisen esteet.

Sosiaali- ja terveysvirastojen yhdistyminen  parantaa palveluketjua, purkaa hidastavia virastorajoja ja siirtää rahaa hallinnosta palveluihin. Lisää tällaista. Lastensuojelussa pyritään avohuollon sosiaalityöntekijöiden määrän saamiseen valtakunnallisten suositusten mukaiseksi. Siihen on varattu myös rahaa yli miljoona euroa ensi vuonna.

Päivähoidon tila on Helsingissä huolestuttava. Hoitopaikkoja on kroonisesti liian vähän ja väärissä paikoissa. On järjetöntä, että budjettineuvottelut jouduttiin jälleen aloittamaan ennusteiden korjaamisesta. Ensi vuoden luvut heittivät jopa 500 lapsella.

Vihreiden aloitteesta saatu merkittävä lisämääräraha riittää sekä päivähoitopaikkojen lisäämiseen että ryhmäkokojen pienentämiseen. Kun päivähoitopaikkojen ja ryhmäkokojen suhteen päästään kestävälle tasolle, on tartuttava seuraavaan ongelmaan: Päivähoitoa ja pienten koululaisten iltahoitoa on kehitettävä vastaamaan lapsilähtöisesti muuttunutta työelämää, jossa yhä harvempi tekee töitä kahdeksasta neljään.

Arvoisa puheenjohtaja,

Helsingin kasvaessa kasvavat myös ruuhkat. Ilmaston ja liikenteen sujuvuuden kannalta on tehtävä sellaista politiikkaa, että yhä useammalle helsinkiläiselle muu kuin oma auto olisi kätevin vaihtoehto.

Päätös asukaspysäköintimaksun nostamisesta 120 euroon ja pysäköinninvalvonnan lisämääräraha, joka maksaa itsensä nopeasti takaisin, vapauttavat tilaa niille autoilijoille, jotka autoa oikeasti tarvitsevat.

Tämän vuoden budjettiin kirjattiin ensi kertaa erillinen määräraha pyöräilyn edistämiseen, ja vihreiden aloitteesta ensi vuonna jatketaan samalla tiellä. Nyt on huolehdittava, että merkittävät lisämäärärahat sekä investointien että käyttötalouden puolella käytetään tehokkaasti ja täysimääräisesti pyöräilyn edistämiseen, eikä mihinkään muuhun. Myös rakennusviraston on ymmärrettävä, mikä valtuuston tahto on.

Pyöräily lisääntyy tällä hetkellä räjähdysmäisesti, ja Oulun esimerkki osoittaa, että ainakaan ilmasto ei ole esteenä kasvun  jatkumiselle. Pyöräilystä on tehtävä niin helppoa ja turvallista, että helsinkiläiset uskaltavat pyöräillä. Tarvitsemme pyöräkaistat kaikille kantakaupungin pääväylille. Näin voittavat paitsi pyöräilijät, myös jalankulkijat ja autoilijat. Esimerkiksi Mechelininkadun pyöräkaistat ovat olleet piirustuspöydällä pitkään. Vihreiden mielestä rakentamista pitää kiirehtiä. Budjettisopu sisältää kirjauksen, että investoinneissa kantakaupungin pyöräverkko on etusijalla.

Onko kukaan muu huomannut, että baanan valmistuttua kiinteistövälittäjät ovat alkaneet mainostaa kohteita baanan läheisyydellä? Helsinkiläiset ovat ylpeitä kehityksestä.

Home- ja sisäilmaongelmat ovat Helsingissäkin valtava terveysongelma tuhansille ihmisille. Myös kaupungille tulee kalliiksi, että tilanteen on annettu rauhassa pahentua. Tänä vuonna jouduttiin homeongelmien takia hyväksymään 20 miljoonan euron ylitys talousarvioon. Ensi vuodelle valtuusto on lisäämässä  14,5 miljoonaa euroa kriittisimpiin ongelmakohtiin puuttumiseksi.

Ja viimeisenä nostona: Viikkiin luvattiin nuorisotalo jo vuosia sitten. Valtuusto pitää viimein lupauksensa viikkiläisille ja aikaistaa nuorisotalon rakentamista niin, että valmista on 2015.

Arvoisa puheenjohtaja, lopuksi vielä hieman itse prosessista:

Vihreiden mielestä olisi hyvä, että kevään strategianeuvotteluissa linjattaisiin suuret suuntaviivat sen sijaan, että Kokoomus ja kaupunginjohtaja yrittävät hivuttaa budjettiin sellaisia suunnanmuutoksia, joista ei ole valtuuston päätöksiä.

Arvoisa puheenjohtaja,

vihreä valtuustoryhmä kannattaa toiminta- ja taloussuunnitelman hyväksymistä.


Yrittäminen voisi olla helpompaakin

lauantai, huhtikuu 2nd, 2011

Suurten ikäluokkien vanhetessa työikäisten ihmisten osuus tulee laskemaan dramaattisesti. Suomen talous onkin saatava tasapainoon nopeasti, jotta nuorempien sukupolvien vastuulle ei sysätä paitsi suurten ikäluokkien vanhuuden kustannuksia, myös yhteisiä velkoja.

Julkisen talouden tasapainottaminen vaatii julkisen tuottavuuden parantamista, työurien pidentämistä työhyvinvoinnin lisäämisen ja työntekijöiden tarpeista lähtevien joustojen avulla sekä valtion veropohjan vahvistamista. Kipeimmin tarvitsemme kuitenkin lisää yksityisen sektorin työpaikkoja.

Työelämä on murroksessa, ja yhä useampi meistä elättää itsensä yrittäjänä. Savupiipputeollisuuden taantuessa uusia työpaikkoja syntyy eniten pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Siksi verotuksen on tuettava yrittäjyyttä ja yritysten kasvua. Tulevaisuuden Nokia ei ole yksi suuri yritys vaan monen pienen taimen vehreä kasvusto.

Hallittu riskinotto kuuluu yrittämiseen, mutta epäreilut riskit ovat asia erikseen. Erityisesti yrittäjän sosiaaliturvaa on parannettava ja ensimmäisen työntekijän palkkaamista helpotettava. Pääomatuloverotuksen kiristämisen yhteydessä yhteisöveroa on maltillisesti laskettava yrittämisen houkuttelevuuden lisäämiseksi. Myös alv-velvollisuuden alarajaa on nostettava yrittämisen alkutaipaleen tueksi. 80 prosenttia yrittäjistä on korkeintaan keskituloisia ja neljännes tienaa noin tonnin kuussa. Yrittäjienkin on veronsa maksettava, mutta tehdään se työllistämiseen kannustavalla tavalla.

Ei ole myöskään ollenkaan sama, onko yrittäjänä mies vai nainen: yrittäjän maailma on sukupuolittunut. Naisyrittäjien asemasta tekee erityisen epäreilun se, että vanhemmuuden kustannukset kaatuvat korostetusti naisten niskaan. Me Vihreät kannatamme vanhemmuuden kustannusten jakamista paitsi siksi, että uudistus helpottaisi yrittäjän asemaa, myös siksi, että nuorten naisten vetovoima työmarkkinoilla paranisi.

Yrittäjäksi ryhtymisen lisäksi meidän on tuettava yritysten tutkimusta, tuotekehitystä ja kasvua. Suurempi osa yritystuista tulee ohjata vanhan tekohengittämisestä uuden luomiseen. Suomi on insinöörivetoinen maa, mutta innovaatiot ja niiden kaupallistaminen vaativat monipuolista luovuutta.

Tarvitsemme tasapuolisesti luovuuteen, työhön ja yrittämiseen kannustavaa politiikkaa.