Sanalla ‘kaupunkisuunnittelu’ tagitettu.

Viva la revolución – pyöräkaistat Hämeentielle

keskiviikko, huhtikuu 27th, 2016


Kaupunginvaltuusto teki juuri historiallisen päätöksen  - Hämeentielle rakennetaan pyöräkaistat.

Puheeni illan keskustelusta:

Olen monesti pohtinut, että tällainen varhaiskeski-ikäinen töölöläinen perheenäiti ei elämässä juuri Hämeentiellä pyöräilyä pelottavampia tilanteita elämässään kohtaa. Ja olen sentään aiemmin polkenut lasta tarhaan Mechelininkatua pitkin.

Liikenne on Hämeentiellä hurja, ja pyöräilijän asema heikko. Olen istunut taksin kyydissä Hämeentiellä, kun kuljettaja on soittanut pyöräilijälle torvea “ojentaakseen” tätä uhkarohkeaa. Olen istunut taksin kyydissä Hämeentiellä, kun kuljettaja on kiilannut pyöräilijän ajoradalta.

Kun itse ajan Hämeentiellä pyörää, ajan ajoradalla ja sotken hame korvissa niin kovaa kuin suinkin pääsen. Pelottaa joka ainoa kerta. Kiertämään en vaan yleensä ennätä – eikä sisu anna periksi. Jalkakäytävällä taas en halua pyöräillä, vaikka moni niin tekee. Polkupyörä kuuluu ajoradalle, ei jalkakäytävälle. Jalankulkija on kaupungin kuningas, ja sitä on myös pyöräilijän kunnioitettava.

Aiheesta on keskusteltu valtuustossa ennenkin, mutta vivahteita ja ymmärrystä keskusteluun on tullut lisää. Olen onnellinen, että tämä selkeä epäkohta on edennyt valtuuston päätettäväksi, ja toivon todella, että saamme kantakaupunkilaisille helsinkiläisille tärkeän asian korjatuksi.

Pyöräilyn suosio kasvaa sitä mukaa kuin turvallisuus lisääntyy, ja pyöräilyn lisääntymisestä hyötyvät kaikki: Jalankulkijat voittavat pyöräilijöiden siirtyessä pois jalkakäytävältä, autoilijat voittavat kun vähemmän tarpeellinen autoilu poistuu luomasta ruuhkia ja veronmaksajakin kiittää, kun joukkoliikenne nopeutuu ja ihmiset pysyvät terveinä.

Minäkin ajan autoa, mutta Hämeentielle pyörät sopivat paremmin.

Kyllä pyöräkaistoille, ja Runeberginkatu seuraavaksi, eikö vaan?


Tornihotelli Jätkäsaareen, yes please

keskiviikko, toukokuu 15th, 2013

Kaupunginvaltuusto päättää tänään, rakennetaanko Jätkäsaareen 33-kerroksinen tornihotelli vai ei. Pidin juuri tällaisen puheen:

Ajatus yksittäisestä korkeasta tornista on pahimmillaan pelottava, ja itsekin suhtauduin esitettyyn hotelliin alun perin kriittisesti. Hankkeen valmistelu on kuitenkin ollut poikkeuksellisen hyvää. On nähty havainnekuvia, videota ja pienoismalleja sekä 3d-mallinnoksia, joiden mukaan kaupungin ilme ei hajoa.

Merkillepantavaa ja mahtavaa on ollut, että aineistoa ei ole tuottanut ainoastaan virkakoneisto, vaan kaupunkiinsa intohimoisesti suhtautuvat kaupunkilaiset.

Julkisuudessa hankkeen kannattajat ovat puolustelleet kantaansa pitkälti elinkeinopoliittisilla kriteereillä. Hotellin rakentaminen luo arviolta 1500 henkilötyövuotta ja sen pyörittäminen noin 100 henkilötyövuotta. Lisäksi kaupunki perii tontinvuokrana 800-900 teur vuodessa, mikä sekin on ihan oikeaa rahaa.

Itselleni elinkeinopoliittiset näkökohdat eivät kuitenkaan ole ensisijaisia. Helsinki sallii jatkuvasti kaikenlaisen tylsän ja keskinkertaisen rakentamisen. Mielestäni tämä hanke ei ole sitä.

Asuttuani vuosia ulkomailla suhtaudun korkeaan rakentamiseen aika neutraalisti. Olen tottunut siihen. Helsingin vanhaan keskustaan en torneja halua, mutta Jätkäsaari on leimallisesti uusi alue, jonka siluettia torni elävöittäisi ja jonka kivijalkapalveluiden syntymiseen hotellin vieraat varmasti vaikuttaisivat myönteisesti.

Torni on piirretty taitavasti osaksi katurakennetta ja mielestäni sen massoittelu toimii. Torni on oikeastaan aika siro. Lähinnä tornin julkisivun pintamateriaalista en ole aivan vakuuttunut, ja siksi teen seuraavan toivomusponnen:

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että hankkeen jatkosuunnittelussa tutkitaan ja tuodaan avoimesti nähtäväksi vaihtoehtoisia pintamateriaaleja ja pintasuunnitelmia.

Kaupungin virkamiehet uskovat, että myös alkuperäisen kaavan mukaiselle 16-kerroksiselle toteutukselle löytyisi ottajia. Jos saa valita, otan kuitenkin mieluummin nimenomaan tämän esitetyn, korkealaatuisen Kämp-tornin kuin vaikkapa 16-kerroksisen Sokos hotel ja Cumulus –kombon.

Kaupallisen riskin kantaa lopulta yrittäjä, joka on valmis laittamaan hankkeeseen 90 miljoonaa euroa ja joka on jo tässä vaiheessa kehittänyt hanketta pitkälle. Virkavastuulla toimivat valmistelijat pitävät toimijaa luotettavana, mikä riittää minulle muiden reunaehtojen täyttyessä.

Helsingin tavoitteena on olla yritysmyönteinen ja luotettava kumppani. Jos taas haluamme sanoa ei ulkopuoliselle kumppanille ja merkittävälle sijoitukselle kaupungin elinvoimaisuuteen, sen olisi ideaalisti voinut viestiä vähän varhaisemmassa vaiheessa.

Lopuksi: Yksi korkeaan rakentamiseen usein liittyvä ongelma koskee rakennuksen muodostamaa varjoa. Havainnekuvien perusteella Jätkäsaaren torni ei suurimpana osana päivästä varjostaisi ketään muuta kuin kaloja.

Kaupunginhallituksessa äänestin hankkeen puolesta, ja myös tänään äänestän hankkeen puolesta.