Sanalla ‘sosiaalipolitiikka’ tagitettu.

Ryhmäpuhe kaupungin talousarviosta vuodelle 2013

keskiviikko, marraskuu 14th, 2012

Vaalisunnuntaina ja vaaleja seuranneella viikolla sain ilon sukeltaa kaupungin budjettineuvotteluihin. Neuvottelut olivat melkoinen rutistus, mutta pääsimme sopuun, ja pidin tänään valtuustossa vihreiden ryhmäpuheen aiheesta:


Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Aloitimme valtuustokauden optimistisin mielin, mutta talouden epävarmuus on lisääntynyt. Välillä on vaikeaa päätellä, onko Helsinki omistuksineen vauras vai kasvavine velkoineen köyhä. Se on kuitenkin selvää, että politiikassa rahaa ei koskaan ole samassa suhteessa kuin tarpeita.

Kaupungin tulot eivät ole kehittyneet toivotulla tavalla, mutta menot ja velkataakka kasvavat. Yhtälö on hankala, sillä meidän pitäisi pystyä tekemään kaukonäköisiä panostuksia tulevaisuuteen. On rakennettava kestävästi kasvavaa kaupunkia ja huolehdittava helsinkiläisten hyvinvoinnista, olivat he sitten nuoria tai vanhoja, köyhiä tai kiireisiä. Tai köyhiä ja kiireisiä!

Meidän on suunnattava resursseja ennaltaehkäisyyn, mutta ei kuitenkaan velaksi tulevien sukupolvien kustannuksella. Kyse on sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta.

Vihreiden mielestä budjetin taso ja maltillinen lainanotto investointeihin ovat perusteltuja. Lisäksi olisi järkevää etsiä toimintatapoja, jotka parantavat samalla sekä tuottavuutta että kaupunkilaisten kuulemista. Vain olemalla selvillä todellisista tarpeista pystymme välttämään resurssien hukkaamista. Jostain pitää välillä osata myös luopua.

Kaupungin velkataakan lisäksi myös asumisen kallistuminen käy helsinkiläisten kotitalouksien kukkaroille. Helsingin on tehostettava asuntotuotantoa ja kaavoitusta. Kohtuuhintaisen asuntotuotannon tavoitteet on turvattava kuten Maankäytön ja –asumisen ohjelmassa on linjattu. Taloudellisesti tehokkainta on kaavoittaa kantakaupunkimaista ja tiivistä kaupunkia sekä tarkastella kriittisesti asuntorakentamiseen vaikuttavia kustannuksia, kuten turhien väestönsuojien ja parkkipaikkojen rakentamista. Enemmistöllä helsinkiläistalouksista ei ole autoa. Miksi silti autopaikkanormista pidetään kiinni?

Tehokas maankäyttö turvaa myös viheralueiden säilyttämisen ja kehittämisen.

Jotta syömävelkaa ei jatkossa tarvitsisi ottaa, Helsingin on oltava kaupunki, joka kannustaa tekemään, uskaltamaan ja yrittämään. Tämä onnistuu puuttumalla sosiaaliseen eriarvoistumiseen ja ekologisiin ongelmiin ajoissa, purkamalla sellaista byrokratiaa joka ei ole kaupunkilaisten hyväksi vaan hidasteeksi ja parantamalla myös yrittämisen edellytyksiä. Vihreät jakavat huolen toisaalta kestävän kasvun mahdollisuuksista, toisaalta sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta. Kumpaakaan näistä ei voi olla ilman toista.

Arvoisa puheenjohtaja, ensi vuoden talousarviosta:

Valtuuston budjettisovussa on talouden tosiasioiden rajoissa tehty useita perusteltuja lisäpanostuksia helsinkiläisten hyväksi.

Vuosia olemme puhuneet terveyserojen kaventamisesta, mutta todellisuudessa erot kasvavat edelleen. Helsingissä rikkaan ja köyhän miehen eliniänodotteeseen on revennyt jo 13 vuoden kuilu. Tämä kehitys on käännettävä, muuhun meillä ei ole vastuullisina päättäjinä varaa.

Terveyskeskusmaksun poisto on taloudellisesti pieni, mutta symbolisesti suuri päätös. Meidän on kyettävä tavoittamaan sairaat varhaisemmassa vaiheessa ja poistettava hoitoon hakeutumisen esteet.

Sosiaali- ja terveysvirastojen yhdistyminen  parantaa palveluketjua, purkaa hidastavia virastorajoja ja siirtää rahaa hallinnosta palveluihin. Lisää tällaista. Lastensuojelussa pyritään avohuollon sosiaalityöntekijöiden määrän saamiseen valtakunnallisten suositusten mukaiseksi. Siihen on varattu myös rahaa yli miljoona euroa ensi vuonna.

Päivähoidon tila on Helsingissä huolestuttava. Hoitopaikkoja on kroonisesti liian vähän ja väärissä paikoissa. On järjetöntä, että budjettineuvottelut jouduttiin jälleen aloittamaan ennusteiden korjaamisesta. Ensi vuoden luvut heittivät jopa 500 lapsella.

Vihreiden aloitteesta saatu merkittävä lisämääräraha riittää sekä päivähoitopaikkojen lisäämiseen että ryhmäkokojen pienentämiseen. Kun päivähoitopaikkojen ja ryhmäkokojen suhteen päästään kestävälle tasolle, on tartuttava seuraavaan ongelmaan: Päivähoitoa ja pienten koululaisten iltahoitoa on kehitettävä vastaamaan lapsilähtöisesti muuttunutta työelämää, jossa yhä harvempi tekee töitä kahdeksasta neljään.

Arvoisa puheenjohtaja,

Helsingin kasvaessa kasvavat myös ruuhkat. Ilmaston ja liikenteen sujuvuuden kannalta on tehtävä sellaista politiikkaa, että yhä useammalle helsinkiläiselle muu kuin oma auto olisi kätevin vaihtoehto.

Päätös asukaspysäköintimaksun nostamisesta 120 euroon ja pysäköinninvalvonnan lisämääräraha, joka maksaa itsensä nopeasti takaisin, vapauttavat tilaa niille autoilijoille, jotka autoa oikeasti tarvitsevat.

Tämän vuoden budjettiin kirjattiin ensi kertaa erillinen määräraha pyöräilyn edistämiseen, ja vihreiden aloitteesta ensi vuonna jatketaan samalla tiellä. Nyt on huolehdittava, että merkittävät lisämäärärahat sekä investointien että käyttötalouden puolella käytetään tehokkaasti ja täysimääräisesti pyöräilyn edistämiseen, eikä mihinkään muuhun. Myös rakennusviraston on ymmärrettävä, mikä valtuuston tahto on.

Pyöräily lisääntyy tällä hetkellä räjähdysmäisesti, ja Oulun esimerkki osoittaa, että ainakaan ilmasto ei ole esteenä kasvun  jatkumiselle. Pyöräilystä on tehtävä niin helppoa ja turvallista, että helsinkiläiset uskaltavat pyöräillä. Tarvitsemme pyöräkaistat kaikille kantakaupungin pääväylille. Näin voittavat paitsi pyöräilijät, myös jalankulkijat ja autoilijat. Esimerkiksi Mechelininkadun pyöräkaistat ovat olleet piirustuspöydällä pitkään. Vihreiden mielestä rakentamista pitää kiirehtiä. Budjettisopu sisältää kirjauksen, että investoinneissa kantakaupungin pyöräverkko on etusijalla.

Onko kukaan muu huomannut, että baanan valmistuttua kiinteistövälittäjät ovat alkaneet mainostaa kohteita baanan läheisyydellä? Helsinkiläiset ovat ylpeitä kehityksestä.

Home- ja sisäilmaongelmat ovat Helsingissäkin valtava terveysongelma tuhansille ihmisille. Myös kaupungille tulee kalliiksi, että tilanteen on annettu rauhassa pahentua. Tänä vuonna jouduttiin homeongelmien takia hyväksymään 20 miljoonan euron ylitys talousarvioon. Ensi vuodelle valtuusto on lisäämässä  14,5 miljoonaa euroa kriittisimpiin ongelmakohtiin puuttumiseksi.

Ja viimeisenä nostona: Viikkiin luvattiin nuorisotalo jo vuosia sitten. Valtuusto pitää viimein lupauksensa viikkiläisille ja aikaistaa nuorisotalon rakentamista niin, että valmista on 2015.

Arvoisa puheenjohtaja, lopuksi vielä hieman itse prosessista:

Vihreiden mielestä olisi hyvä, että kevään strategianeuvotteluissa linjattaisiin suuret suuntaviivat sen sijaan, että Kokoomus ja kaupunginjohtaja yrittävät hivuttaa budjettiin sellaisia suunnanmuutoksia, joista ei ole valtuuston päätöksiä.

Arvoisa puheenjohtaja,

vihreä valtuustoryhmä kannattaa toiminta- ja taloussuunnitelman hyväksymistä.


Terveysasemamaksuista luopuminen vähentää eriarvoisuutta

tiistai, lokakuu 9th, 2012

Alla Helsingin vihreiden sivuille kirjoittamani blogi terveyskeskusmaksuista. Tämänpäiväisen Hesarin juttu 22 vuotta Suomessa lähihoitajana työskennelleestä mummosta köyhyysloukussa alleviivaa terveysasemamaksuista luopumisen tärkeyttä.

Terveysasemamaksuista luopuminen vähentää eriarvoisuutta

Helsingin terveyslautakunta päätti maaliskuussa, että terveysasemamaksuista luovuttaisiin vuoden 2013 alusta. Tavoitteena oli madaltaa kynnystä hakeutua hoitoon ja näin kaventaa terveyseroja. Yllättäen kaupunginjohtaja Pajunen käveli kuitenkin viime viikon budjettiesityksessään lautakunnan yli. Kokoomuksen valmisteluvalta kaupungin talousarvioesitykseen näkyy.

Kokoomus on huolissaan siitä, että jotkut ramppaavat lääkärissä turhaan. Minä olen huolissani erityisesti vähävaraisista keski-ikäisistä miehistä ja vanhuksista, jotka jättävät käymättä lääkärissä vaikka pitäisi. Hesarissa oli juttua kaupunginosasta jossa ei ole omaa kirjastoa. Rehellinen mummo valitteli toimittajalle, että hänellä ei ole varaa matkustaa julkisilla kulkuvälineillä toiseen kaupunginosaan kirjastoon. Tällaisia ihmisiä terveyskeskusmaksu koskettaa.

Terveyskeskus perii potilas- ja asiakasmaksuja 43 milj. euroa vuodessa, mikä kattaa noin 7% toimintamenoista – enemmän kuin Euroopassa keskimäärin. Nyt puhe on kuitenkin vain terveysasemamaksuista, joita kertyi viime vuonna 4,2 milj. euroa.  Summasta kolmannes kului laskutukseen, hallintoon ja perintään

Terveysaseman potilaat maksavat 13,8 euron terveyskeskusmaksun korkeintaan kolmelta käynniltä vuodessa. Ns. heavy-userit maksavat vuodessa näin reilun 40 euroa. Jo nyt alaikäiset, rintamaveteraanit, sotainvalidit ja äitiysneuvolan asiakkaat ovat vapautettuja maksuista, eikä Helsinki veloita terkkarikäynneistä vaikka laki sen sallisi. Vertailun vuoksi esimerkiksi lääkkeiden kohdalla omavastuut ovat huomattavasti korkeammat ja monella todella ei ole varaa syödä parhaita mahdollisia lääkkeitä.

Ajattelin pitkään , että terveyskeskuskäyntien hinnoittelu on varsin kohtuullista ja että asiakasmaksut ovat toiminnan laadun varmistamisessa tärkeä tulonlähde. Lisäksi pelkäsin Kokoomuksen tavoin, että jos maksu poistettaisiin, useampi hakeutuisi lääkäriin ja hoidon saatavuus heikkenisi.

Perehdyttyäni lähemmin saatavilla olevaan aineistoon tulin kuitenkin toisiin aatoksiin.

Ensinnäkin työssäkäyvät ihmiset kuuluvat pitkälti työterveyshoidon piiriin ja ovat siten jo nyt vapautettuja terken maksuista maksujen kohdistuessa niihin, joilla työterveyshoitoon ei ole pääsyä. 4,2 miljoonan vuosittaisen asiakasmaksukertymän perintään kuluu kaupungilta laskennallisesti 13 henkilötyövuotta, eivätkä kaikki silti hoida maksujaan. Nettokustannus terveysasemamaksuista luopumiselle olisi vain 3,1 miljoonaa euroa. Samalla sosiaalitoimessa saataisiin aikaan säästöä sekä työajassa että tukien maksamisessa.

Tutkimusten mukaan terveysasemakäynneistä perittävä maksu vähentää  palveluiden käyttöä muutamia prosentteja, eli käyntien – sekä tarpeellisten että tarpeettomien – voitaisiin arvioida nousevan maksuista luopumisen yhteydessä. Käytännössä merkitys olisi suurin ensikäyntien kohdalla, koska jatkokäynnit tapahtuvat aina lääkärin suosituksesta, tarpeen mukaan.

Päätös on taloudellisesti pieni, mutta symbolisesti suuri. Eliniänodote rikkaan ja köyhän helsinkiläismiehen välillä on tällä hetkellä 13 vuotta ja kasvaa edelleen. Terveyserojen kasvu pitää pysäyttää, ja vaikka en usko, että terveysasemien maksuilla yksin käännetään kehitystä, köyhyystutkijat laajasti kannattavat maksuista luopumista. Kun meillä ei ole tässä taloudellisessa tilanteessa rahaa tehdä isoja tekoja köyhyyden vähentämiseksi, tehdään edes pieniä.

Tervalammesta säästäminen aiheuttaisi tragedioita

tiistai, syyskuu 18th, 2012

Tänään pidettävässä Sosiaalilautakunnan kokouksessa esitetään, että päihdekuntoutusta tarjoavan Tervalammen kuntoutuskeskuksen hoitopaikkoja leikataan kolmanneksella.

Keväällä sosiaalijohtaja Paavo Voutilainen suunnitteli tuovansa lautakunnalle esityksen Tervalammen päihdekuntoutuksen lakkauttamisesta kokonaan, mutta suunnitelma hylättiin ilmeisesti julkisen painostuksen takia. Vain muutamaa kuukautta myöhemmin sosiaalilautakunta sai kuitenkin eteensä esityksen, jossa Tervalammen kartanon kuntoutuskeskuksen paikkalukua esitetään vähennettäväksi 35 paikalla, 108:sta 73:een.

Minusta esitys on hyvin huolestuttava. Tervalampi tarjoaa arvokkaan ja suhteellisen toimivan ympäristön kuntoutukseen niin alkoholiongelmaisille kuin huumeiden vuoksi sinne hakeutuville.

Tunsin ihmisen, joka riisti itseltään hengen, kun ei päässyt hoitoon. Tunnen toisen, joka on päässyt hoitoon vasta itsemurhauhkauksen jälkeen. Jos tilanne on jo nyt tällainen, Tervalammen kapasiteetin leikkaaminen kolmanneksella ei voi johtaa mihinkään muuhun kuin uusiin tragedioihin.

Päihdekuntoutuksen palvelurakenteen muutoksessa pyritään siirtämään painopistettä raskaista ympärivuorokautisista hoidoista avopalveluihin. Tarve kehittää uudenlaisia, asiakkaita lähellä olevia palveluja laitoskuntoutuksen sijaan on aito, ja Tervalammesta tehtävistä säästöistä seuraisi 15 vakanssin siirtyminen avohoitoon.  Tosin minkäänlaista tarkempaa suunnitelmaa ei lautakunnalle ole esitetty.

Vakavasti päihdeongelmaiselle on tarjottava raskastakin hoitoa silloin kun sellaiseen hakeudutaan – tilanne on tyypillisesti siinä vaiheessa aika epätoivoinen, ja apua on jo nyt erittäin vaikea saada. Hyvien tulosten kannalta katkolle ja tarvittaessa jatkohoitoon on päästävä heti. On kokonaan toinen juttu, että miten autetaan integroitumaan arkeen kuntoutuksen jälkeen.

Toivoisin että meillä olisi mahdollisuus lisätä kevyttä varhaisen vaiheen tukea, perhepalveluja sekä nuorille suunnattuja ennaltaehkäiseviä toimia ilman, että rahaa pitäisi kaivaa Tervalammen paikoista. Myös vakavasti päihdeongelmaiset ihmiset ovat oikeutettuja apuun parantuakseen ja päästäkseen takaisin jaloilleen. Toivon että sosiaalilautakunta punnitsee päätöksensä seurauksia tänään tarkkaan.

Pitäisikö Helsingin luopua terveyskeskusmaksuista?

maanantai, maaliskuu 5th, 2012

Vihreissä lautakuntien jäsenet raportoivat tulevista kokouksista vihreiden luottamushenkilöiden sähköpostilistalle. Tuli mieleen että näitä voi hieman avattuna julkaista muidenkin luettavaksi.

Huomenna terveyslautakunnassa on edessä raskas lista. Etukäteen keskustelua on herättänyt viime kokouksessa pöydälle jätetty kohta terveyskeskusmaksuista.

Kaikkiaan terveyskeskus perii potilas- ja asiakasmaksuja 43 milj. euroa vuodessa, mikä kattaa noin 7% toimintamenoista – enemmän kuin Euroopassa keskimäärin. Maksut tulevat terveysasemamaksuista (4 me), kotihoidosta (9 me), suun terveydenhuollosta (10 me), kaupunginsairaalasta (15 me) sekä psykiatriasta (3 me). Huomisessa kokouksessa tarkastelun alla ovat vain terveysasemamaksut 4,2 milj. euroa.

Terveysasemakäynti kustantaa Helsingissä potilaalle 13,8 euroa korkeintaan 3 käynniltä vuodessa, eli ns. heavy-userit maksavat vuodessa reilun 40 euroa. Jo nyt alaikäiset, rintamaveteraanit, sotainvalidit ja äitiysneuvolan asiakkaat ovat vapautettuja maksuista, eikä Helsinki veloita terkkarikäynneistä vaikka laki sen sallisi. Vertailuna esim. lääkkeissä omavastuut ovat huomattavasti korkeammat ja monella todella ei ole varaa syödä parhaita mahdollisia lääkkeitä.

Lähtökohtaisesti olen ajatellut, että terveyskeskuskäyntien hinnoittelu on melko kohtuullista ja että niistä kertyvä reilu neljäkin miljoonaa on toiminnan laadun varmistamisessa tärkeä tulonlähde. Toisaalta olen myös pelännyt, että jos maksu poistettaisiin, useampi hakeutuisi hoitoon ja saatavuus heikkenisi. Perehdyttyäni aineistoon olen kuitenkin – hieman yllättäenkin – kallistumassa kannattamaan lääkärimaksuista luopumista. Muutamia faktoja maksuista luopumisen puolesta ja vastaan:

  • Vuonna 2011 terveyskeskusmaksuja kerättiin 4,2 milj. euroa, josta karkeasti 30 % kului laskutukseen, sen hallintoon ja perintään.
  • Kaikkiaan terken tuloista perintään meni 2,3 miljoonaa, josta selvästi suurin kakku 800 te kohdistui suoraan näihin ta-maksuihin ja luottotappiota kirjattiin kaikkiaan 300 te. Perintä maksaa laskennallisesti 13 henkilötyövuotta.
  • Nettokustannus terveysasemamaksuista luopumiselle olisi 3,1 me, mutta samalla sosiaalitoimessa saataisiin aikaan jotain säästöä sekä työajassa että tukien maksamisessa. Sos. virastoon viitataan esityksessä mutta ei anneta tarkempaa arviota vaikutuksista.
  • Joidenkin tutkimusten mukaan terveysasemakäynneistä perittävä maksu vähentää käyttöä muutaman prosentin, eli vastaavasti käyntien voitaisiin arvioida nousevan muutamalla prosentilla mahdollisen maksuista luopumisen yhteydessä. Käytännössä merkitys olisi varmasti suurin ensikäyntien kohdalla, koska jatkokäynnit tapahtuvat lääkärin suosituksesta, vain tarpeen mukaan ja harvempi jättää niitä väliin. Tutkimustietoa aiheesta on kuitenkin olemassa melko vähän ja näyttöä suuntaan tai toiseen siten niukasti.
  • 2014 voimaan astuu vapaa hakeutuminen, minkä jälkeen kuka vaan ulkopaikkakuntalainen voi hakeutua halutessaan Helsinkiin hoitoon. Kuten me vastaavasti muualle. Pääkaupunkiseudun kunnat ovat toistaiseksi olleet haluttomia luopumaan maksuista, mutta jos Helsinki olisi valmis viitoittamaan tietä, aiheesta voitaisiin toivottavasti vielä keskustella. Terveyskeskuksen pohjaesityksessä ollaan huolestuneita juuri tästä “Shoppailusta”, mutta toisaalta 13,80 on aika vähän suhteessa matkakustannuksiin ja aikaan, eikä lääkäriaikoja edes saa tuosta vaan. Pks-tilanteesta pyydämme lisätietoa vielä kokouksessa.

Päätös on taloudellisesti pieni – mikä sanotaan jopa esityksessä harvinaisen suoraan – mutta symbolisesti suuri. Eliniänodote rikkaan ja köyhän helsinkiläismiehen välillä on tällä hetkellä 13 vuotta ja kasvaa edelleen. Terveyserojen kasvu pitää pysäyttää, ja vaikka en usko, että terveysasemien maksuilla yksin käännetään kehitystä, köyhyystutkijat laajasti kannattavat maksuista luopumista. Kokouksen julkinen esityslista liitteineen löytyy täältä:

http://www.hel.fi/hki/Terke/fi/P__t_ksenteko/Asiakirja?ls=11&doc=Terke_2012-03-06_Tervlk_4_El

Kuulen mielelläni ajatuksia terveyskeskusmaksuihin liittyen, vaikka aikaa huomisen illan kokoukseen on vähän. Kiireisen työpäivän huomioiden sähköposti tavoittaa parhaiten: tuuli.kousa(at)vihreat.fi.