Sanalla ‘taide’ tagitettu.

Kulttuuri tarvitsee yleisöä

keskiviikko, marraskuu 30th, 2011

Helsingissä on kautta aikojen syntynyt hienoa kulttuuria ilman strategiaa, ja jokainen tapa lähestyä kulttuuria on omasta näkökulmasta aina oikea. Olen kuitenkin hyvin iloinen siitä, että Helsingin ensimmäistä kulttuuristategiaa on suunniteltu huolella ja että sellainen on ylipäätään tehty.

Valtuusto hyväksyi tänään strategian, joka tunnistaa paitsi taiteen itseisarvon, myös välinearvon, joka osaltaan edesauttanee kaupungin eri hallintokuntia sitoutumaan valtuuston vision toteuttamiseen.

Keskustelussa vilisivät termit kuten hauska Helsinki, omaehtoinen kulttuuri, monimuotoisuus ja byrokratian karsiminen. Jaettuja tavoitteita, mutta perille on vielä matkaa. Ravintolapäivä, Punavuori Block Party, Kallio-liike ja Kalasataman kehitys ovat esimerkkejä positiivisesta muutoksesta, mutta leikkipuistojemme kahvimyynnistä tehdään ongelma ja kaupunkikuvaa elävöittävät Camionette, Kahvila Tyyni ja Tonibell ovat olleet hukkua viranomaissääntelyn suohon.

Erityisen tärkeää on paitsi kulttuuritoimijoiden, myös hallintokuntien sitouttaminen strategian implementaatioon. Esimerkiksi terveyslautakunta on ottanut myönteisesti vastaan ajatuksen siitä, että kulttuuri voisi olla vahvempi osa terveyden edistämistä. Strategia jää kuitenkin helposti pöytälaatikkoon, jos ei tavoitteita pueta numeroiksi ja ohjata rahoitusta toteutukseen.

Kulttuurin kohdalla monen on ollut vaikea hyväksyä numeerisia mittareita laadun ollessa se keskeisin onnistumista määrittävä tekijä.  Toisaalta meillä on kovia tavoitteita. Haluamme vaalia korkeakulttuuria, parantaa itsenäisten tahojen toimintaedellytyksiä kulttuurin kentässä, monipuolisempaa sisältöä ja myös lisää seiniä, kuten keskustakirjaston, uuden taidemuseon ja toivottavasti myös tanssille talon.

Jotta voisimme saavuttaa kaiken tämän, tarvitsemme lisää yleisöä ja julkisen rahan ollessa tiukassa, mielellään myös laajempaa rahoituspohjaa. Helsingin ja sen kehyskuntien asukkaiden ohessa meidän olisi syytä tarkastella nykyistä vahvemmin kasvavia matkustajavirtoja ja miettiä, kuinka kulttuuritarjontamme tavoittaisi turistit paremmin.

Tällä hetkellä ulkomaiset vieraat ovat aliedustettu ryhmä esimerkiksi Kansallisoopperan ja Juhlaviikkojen yleisössä. Esimerkiksi Tero Saarinen Company ja suomalaiset oopperatähdet täyttävät kuitenkin jo nyt saleja maailmalla, mikseivät liikuttaisi kansainvälisiä massoja myös Helsingissä?

Henkilökohtaisesti uskon, että tanssissa on aivan erityistä potentiaalia paitsi kotimaisen yleisön myös Helsingissä vierailevien turistien houkuttelemiseen ja kaupungin elinvoimaisuuden lisäämiseen.

Helsinki on kiistatta tanssin valtakunnallinen keskus jo nyt. Tanssin toimijat tarvitsevat ja ansaitsevat kuitenkin lisää toimivaa, monikäyttöistä tilaa, tarpeeksi suuria saleja sekä uusia toimintamalleja, jotta kenttä voi kasvaa ja osaltaan auttaa Helsinkiä pääsemään strategiasta tekoihin, tavoitteista tuloksiin.

Taidetta kannattaa tukea

keskiviikko, joulukuu 15th, 2010

Helsingin Sanomat uutisoi eilen näyttävästi, kuinka yritysten tuki taiteelle on romahtanut 2000-luvulla. Suurin pudotus tapahtui 2000-luvun alun taantumassa, eikä suunta ole kääntynyt. Yritysten on vaikea nähdä hyötyvänsä taiteen tukemisesta muuten kuin imagonsa puolesta, vaikka eikö erityisesti taaantumassa mitata paitsi sydämen sivistystä myös luovuuden voimaa?

Taiteella on itseisarvo, jonka toivoisin yhteiskunnan tunnistavan laajemmin. Taiteen kokeminen on aina subjektiivista, mutta ainakin taide-elämykset kirkastavat mieltä, auttavat yhdistämään elämän punaisia lankoja ja ohjaavat luovaan ajatteluun.

Uutisessa haastatellaan taiteeseen myönteisesti suhtautuvien yritysten,  Keskon ja Rastorin, toimitusjohtajia. Molemmat sanovat, että yrityksen on vaikea tukea hankkeita, jotka eivät tuota yritykselle suoraa hyötyä.  Tuen muotoja on kuitenkin monia, ja tuki on yhä useammin vastikkeellista. Taideteos koristaa julkista tilaa, ja tukemiinsa tilaisuuksiin sponsori saa ainakin mainospintaa tai pääsylippuja.

Taiteen tukemista voitaisiin helpottaa verotuksella: yhteisöjen taideostot verovapaiksi ja taideostoista kotitalousvähennys. Työllistävä vaikutus taiteen tekijöille olisi merkittävä ja yleishyödylliset vaikutukset yhteiskunnassa kauaskantoiset.

Taide ruokkii luovuutta ja ennakkoluulotonta tekemistä. Tieteen, taiteen ja yrityselämän välistä yhteistyötä vahvistamalla kannustetaan innovaatioiden syntymistä. Yhteiskuntaamme vaivaa insinöörivetoisuus, vaikka moni luova tekijä kipuilee toimeentulonsa kanssa.  Yritysten tulisi palkata rohkeammin taiteilijoita, ostaa taidetta ja tarjota asiakkailleen taide-elämyksiä ryyppyreissujen sijaan.

Taiteen tuen lisäämisen myötä taide myös demokratisoituisi. Nykyjärjestelmässä apurahojen ja taidehankintojen päällä istuvat harvat ja valitut portinvartijat. Helpottamalla taiteen tukemista ja laajentamalla siten tukipohjaa yhä useampi saisi äänioikeuden ja taiteilijapäässä mahdollisuuden.