Sanalla ‘vero’ tagitettu.

Yrittäminen voisi olla helpompaakin

lauantai, huhtikuu 2nd, 2011

Suurten ikäluokkien vanhetessa työikäisten ihmisten osuus tulee laskemaan dramaattisesti. Suomen talous onkin saatava tasapainoon nopeasti, jotta nuorempien sukupolvien vastuulle ei sysätä paitsi suurten ikäluokkien vanhuuden kustannuksia, myös yhteisiä velkoja.

Julkisen talouden tasapainottaminen vaatii julkisen tuottavuuden parantamista, työurien pidentämistä työhyvinvoinnin lisäämisen ja työntekijöiden tarpeista lähtevien joustojen avulla sekä valtion veropohjan vahvistamista. Kipeimmin tarvitsemme kuitenkin lisää yksityisen sektorin työpaikkoja.

Työelämä on murroksessa, ja yhä useampi meistä elättää itsensä yrittäjänä. Savupiipputeollisuuden taantuessa uusia työpaikkoja syntyy eniten pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Siksi verotuksen on tuettava yrittäjyyttä ja yritysten kasvua. Tulevaisuuden Nokia ei ole yksi suuri yritys vaan monen pienen taimen vehreä kasvusto.

Hallittu riskinotto kuuluu yrittämiseen, mutta epäreilut riskit ovat asia erikseen. Erityisesti yrittäjän sosiaaliturvaa on parannettava ja ensimmäisen työntekijän palkkaamista helpotettava. Pääomatuloverotuksen kiristämisen yhteydessä yhteisöveroa on maltillisesti laskettava yrittämisen houkuttelevuuden lisäämiseksi. Myös alv-velvollisuuden alarajaa on nostettava yrittämisen alkutaipaleen tueksi. 80 prosenttia yrittäjistä on korkeintaan keskituloisia ja neljännes tienaa noin tonnin kuussa. Yrittäjienkin on veronsa maksettava, mutta tehdään se työllistämiseen kannustavalla tavalla.

Ei ole myöskään ollenkaan sama, onko yrittäjänä mies vai nainen: yrittäjän maailma on sukupuolittunut. Naisyrittäjien asemasta tekee erityisen epäreilun se, että vanhemmuuden kustannukset kaatuvat korostetusti naisten niskaan. Me Vihreät kannatamme vanhemmuuden kustannusten jakamista paitsi siksi, että uudistus helpottaisi yrittäjän asemaa, myös siksi, että nuorten naisten vetovoima työmarkkinoilla paranisi.

Yrittäjäksi ryhtymisen lisäksi meidän on tuettava yritysten tutkimusta, tuotekehitystä ja kasvua. Suurempi osa yritystuista tulee ohjata vanhan tekohengittämisestä uuden luomiseen. Suomi on insinöörivetoinen maa, mutta innovaatiot ja niiden kaupallistaminen vaativat monipuolista luovuutta.

Tarvitsemme tasapuolisesti luovuuteen, työhön ja yrittämiseen kannustavaa politiikkaa.

Taidetta kannattaa tukea

keskiviikko, joulukuu 15th, 2010

Helsingin Sanomat uutisoi eilen näyttävästi, kuinka yritysten tuki taiteelle on romahtanut 2000-luvulla. Suurin pudotus tapahtui 2000-luvun alun taantumassa, eikä suunta ole kääntynyt. Yritysten on vaikea nähdä hyötyvänsä taiteen tukemisesta muuten kuin imagonsa puolesta, vaikka eikö erityisesti taaantumassa mitata paitsi sydämen sivistystä myös luovuuden voimaa?

Taiteella on itseisarvo, jonka toivoisin yhteiskunnan tunnistavan laajemmin. Taiteen kokeminen on aina subjektiivista, mutta ainakin taide-elämykset kirkastavat mieltä, auttavat yhdistämään elämän punaisia lankoja ja ohjaavat luovaan ajatteluun.

Uutisessa haastatellaan taiteeseen myönteisesti suhtautuvien yritysten,  Keskon ja Rastorin, toimitusjohtajia. Molemmat sanovat, että yrityksen on vaikea tukea hankkeita, jotka eivät tuota yritykselle suoraa hyötyä.  Tuen muotoja on kuitenkin monia, ja tuki on yhä useammin vastikkeellista. Taideteos koristaa julkista tilaa, ja tukemiinsa tilaisuuksiin sponsori saa ainakin mainospintaa tai pääsylippuja.

Taiteen tukemista voitaisiin helpottaa verotuksella: yhteisöjen taideostot verovapaiksi ja taideostoista kotitalousvähennys. Työllistävä vaikutus taiteen tekijöille olisi merkittävä ja yleishyödylliset vaikutukset yhteiskunnassa kauaskantoiset.

Taide ruokkii luovuutta ja ennakkoluulotonta tekemistä. Tieteen, taiteen ja yrityselämän välistä yhteistyötä vahvistamalla kannustetaan innovaatioiden syntymistä. Yhteiskuntaamme vaivaa insinöörivetoisuus, vaikka moni luova tekijä kipuilee toimeentulonsa kanssa.  Yritysten tulisi palkata rohkeammin taiteilijoita, ostaa taidetta ja tarjota asiakkailleen taide-elämyksiä ryyppyreissujen sijaan.

Taiteen tuen lisäämisen myötä taide myös demokratisoituisi. Nykyjärjestelmässä apurahojen ja taidehankintojen päällä istuvat harvat ja valitut portinvartijat. Helpottamalla taiteen tukemista ja laajentamalla siten tukipohjaa yhä useampi saisi äänioikeuden ja taiteilijapäässä mahdollisuuden.